Tässä harjoituksessa ei vielä ohjelmoida vaan kokeillaan kytkentää, jossa Arduino toimii pariston tapaan pelkkänä virtalähteenä. Alla olevassa videossa johdatellaan elektroniikan maailmaan - se voikin olla sinulle tuttua, jos olet rakennellut asioita tai lukenut esimerkiksi fysiikkaa.
Jokainen harjoitus alkaa tällä kurssilla Youtubeen linkatulla videolla. Videot eivät kaikki ole Mehackitin tekemiä, vaan niiden julkaisija näkyy videon otsikossa. Videoiden katsominen ei ole pakollista, mutta ne laajentavat ymmärrystäsi kurssin teemoista!
Tietokoneella kirjoitettu ohjelma lähetetään Arduinolle USB-johtoa pitkin. Johdon kautta Arduino saa myös virtaa.
Kytkentäjohtoja
Ohuita, erivärisiä kytkentäjohtoja tarvitaan tällä kurssilla runsaasti!
Koekytkentälevy
2 x LED
Pidempi jalka (kuvassa mutkallinen) eli anodi + -napaan eli Arduinon porttiin. Lyhyempi jalka eli katodi miinus-napaan eli maahan.
Vastus 330 Ω
Vastus vastustaa sähkövirran kulkua. Vastuksen arvo mitataan ohmeissa (Ω) ja ilmoitetaan komponentissa eri värisinä raitoina (tässä oranssi, oranssi, ruskea ja kulta).
Virtapiiri
Sähkövirta on elektronien liikettä jotain ainetta pitkin. Aineet, joissa elektronit pystyvät liikkumaan ovat sähköä johtavia. Metallit johtavat sähköä hyvin - varsinkin kupari, josta kurssilla käyttämäsi johdot koostuvat.
Johtimen päiden välillä olevaa sähkövarauksien eroa kutsutaan jännitteeksi. Esimerkiksi pariston + ja - napojen välillä on sähkövarauksien ero. Kun navat yhdistetään toisiinsa, ero pyrkii tasautumaan. Tällöin elektronit virtaavat johtimen läpi sähkövirtana.
Jotta piirissä voi kulkea sähkövirta, sen pitää olla suljettu. Piirin tulee kulkea katkeamattomana esimerkiksi patterin plus-navasta miinus-napaan.
Tehtävä
Rakenna kuvan mukainen virtapiiri. Ledin pidempi jalka on virtapiirikaaviossa aina se, joka on mutkalla ylhäältä. Ledin lyhyempi jalka yhdistetään aina maahan!
Piirin + -napa: 5V-portti
Piirin miinus-napa: maaportti eli GND
Sähkövirta kulkee ledien läpi, ja sitä rajoittaa vastus. Ilman vastusta ledit “imisivät” jännitelähteestä liian suurta virtaa, joka saattaisi hajottaa Arduinon portin. Ledien kanssa on aina käytettävä vastuksia!
Kuvan koekytkentälevyssä näkyy vihreällä korostuksella, kuinka virta pääsee kulkemaan levyssä.
Kytkennässä Arduinoa käytetään vain jännitelähteenä, sitä ei siis tarvitse erikseen ohjelmoida.
Tehtävä
Kokeile irrottaa toinen ledeistä. Mitä tapahtuu ja miksi? Vastaa lopuksi monivalintaan sivun alalaidassa.
Alla näet vielä, kuinka metalli yhdistää koekytkentälevyn reiät sähköä johtaviksi:
Mikä seuraavista väitteistä ei pidä paikkaansa?
Lisätään painonappi
Nyt rakentamaasi virtapiiriin kytketään painonappi. Etsi ensin Maker kitistä painonappi, jonka painikeosa on mustan sijaan valkoinen.
Tehtävä
Tutki nappia. Huomaatko, jalat ovat koko ajan yhteydessä keskenään? Mitkä jalat yhdistyvät vasta painettaessa?
Osa
Kuva
Kuvaus
Painonappi
Mehackit Maker Kitin painonappi on valkoinen, ei ruskea.
Napissa on neljä jalkaa - oikean puolen jalat ovat yhteydessä toisiinsa, samoin vasemman puolen jalat. Oikea ja vasen puoli yhdistyvät vasta kun nappi painetaan alas. Silloin nappi toimii kuin sähköjohdin ja virta pääsee napin läpi.
Virtapiiri 2
Muuta aiempaa virtapiiriä kuvan mukaan ja testaa nappia:
Virta kulkee virtalähteen positiivisesta navasta (5V) ledin positiiviselle jalalle (pidempi). Ledin läpäistyään virta kulkee painonapin toiselle jalalle. Kun nappi on painettu alas, virta kulkee napin toiselta jalalta vastuksen kautta maahan (GND), joka on virtapiirin negatiivinen napa.
Arduinoa ei ole ohjelmoitu tässä harjoituksessa millään tavalla! Kun yhdistät jotain 5V -porttiin, sieltä tulee jatkuvasti viiden voltin suuruista jännitettä - tähän porttiin kytketty led on aina päällä. Ohjelmoimalla voi vaikuttaa vain komponentteihin, jotka on liitetty digitaalisiin portteihin (0-13) tai analogisiin portteihin (A0-A5).
Tehtävä
Vaihda napin paikalle kaksi johtoa, jotka yhdistät. Tämä ajaa saman asian kuin nappi.
Tiesitkö että...
Painonappeja tai painamalla toimivia kytkimiä on ympärilläsi kaikkialla. Esimerkiksi valonkatkaisija, sähköpianon kosketin tai hissin nappi ovat hyviä esimerkkejä.
Seuraavassa harjoituksessa pääsetkin jo ohjelmoimaan!