Muita vinkkejä värkkääjille

Maker toimintaa Suomessa

Omalla koneella pääsee nettiresurssien ansiosta hyvin vauhtiin luovan ohjelmoinnin ja monenlaisten teknologioiden parissa. Verkkokaupoista on kätevä tilata tarvikkeita, ja harrastajayhteisöt vaihtavat ideoita ja ohjeita keskusteluryhmissä. 

Kaikkia värkkäysprojekteissa tarvittavia välineitä ei ole järkeä omistaa itse. Monia välineitä kuten juotoskolvia, puuntyöstölaitteita ja ompelukoneita voi käyttää käsityöluokassa. Digitaalisen valmistuksen ja maker-meiningin harrastajat myös hankkivat kalliimpia laitteita kuten laserleikkureita ja CNC-sorveja yhteisomistukseen. 

Maker Faire ja Wärk:fest

Maker Faire -tapahtumat kokoavat yhteen vuosittain satoja tuhansia maker-kulttuurista kiinnostuneita eri puolilla maailmaa. Myös Suomessa on järjestetty vastaavaa - esimerkkinä Wärk:fest- ja  Espoo Mini Maker Faire -nimillä järjestetty tapahtuma jossa on tehty tutuksi projekteja aina tulella maalaavista teollisuusroboteista hedelmäveistoksiin. Esityksiä tai työpajoja voi vetää kuka tahansa, kunhan projekti on mielenkiintoinen. Maker Faire -tapahtumia on järjestetty eri puolilla Eurooppaa, joten aiheesta kiinnostuneen kannattaa matkoja suunnitellessa pitää silmät auki!

Joaquin Aldunaten Arduino-pohjainen rumpukone Espoo Mini Maker Fairessa 2015 (Kuvaaja Adam Oszaczky)

Joaquin Aldunaten Arduino-pohjainen rumpukone Espoo Mini Maker Fairessa 2015 (Kuvaaja Adam Oszaczky)

Hacklabit

Hacklabit, hackerspacet ja makerspacet ovat harrastajien ylläpitämiä tiloja, joissa voi toteuttaa monenlaisia projekteja aina digitaalisesta valmistuksesta ja elektroniikasta metallitöihin. Kuka tahansa voi liittyä hacklabin jäseneksi. Monet hacklabit järjestävät työpajoja ja kursseja niin aloittelijoille kuin pidemmälle ehtineille. Suomessa on tällä hetkellä 13 hacklabia: Jyväskylässä, Mikkelissä, Porissa, Helsingissä, Kouvolassa, Kuopiossa, Seinäjoella, Tampereella, Oulussa, Joensuussa, Turussa, Vaasassa ja Virroilla.

Lue lisää: http://hacklab.fi/

Helsinki Hacklab

Helsinki Hacklab

Fablabit

Fab labit (fabrication laboratory) ovat työpajatiloja, jotka tarjoavat välineitä ja tukea digitaaliseen värkkäilyyn esimerkiksi mikrokontrollerien, 3D-mallinnuksen, -tulostuksen ja jyrsinnän sekä laserleikkauksen parissa. Suomen tämänhetkiset fab labit toimivat Aalto-yliopiston ja Oulun yliopiston yhteydessä. Fab labeilla on kaikille avointa toimintaa ja henkilökunta opastaa laitteiden käytössä.
Fablabeissa järjestetään Fab Academy -koulutusohjelmaa, jossa opitaan nopeassa tahdissa valmistamaan (melkein) mitä tahansa!

Muotoilija, soitinrakentaja Ashkan Shabnavard ja tämän laserleikkurilla valmistama kitara (Aalto Fablab)

Muotoilija, soitinrakentaja Ashkan Shabnavard ja tämän laserleikkurilla valmistama kitara (Aalto Fablab)

Kirjastot

Monilla paikkakunnilla myös kirjastoihin on hankittu värkkäämiseen sopivaa laitteistoa. Vaikkei ihan laserleikkuria löytyisikään, yllättävän monessa kirjastossa voi käyttää juotoskolvia tai ompelukonetta. Esimerkiksi Lahden, Turun ja Lappeenrannan kirjastoista löytyy 3D-tulostimia, ja makerspace-hankkeita on vireillä mm. Pirkanmaan kirjastoissa.

Ihanimmat yleisvinkkilinkit

Kokosimme kivoja aineistoja ja materiaalissa jo vilahdelleita vinkkejä yhteen. Hauskoja, kokeilemisen arvoisia materiaaleja, ohjelmointiympäristöjä sun muita resursseja on tietenkin tosi paljon! Painotamme tässä listauksessa ilmaisia ohjelmistoja ja avoimen lähdekoodin projekteja. 

Huomaa, että ohjelmointipolkuihin liittyvät lisävinkit ovat omassa alaluvussa!

Värkkääjän aarreaittoja

  • Instructables: Käyttäjien laatimia ohjeita omista projekteistaan - kaikenlaista DIY-kamaa aina leivonnasta piirilevyjen suunnitteluun.
  • Hackaday: Nimensä mukaisesti julkaisee päivittäin "hackeja" - nokkelia ja/tai uskomattomia tapoja käyttää teknologiaa ja vääntää sitä uuteen uskoon. Myös yhteisö ja projektigalleria.
  • Kadenze: Värkkääjälle sopivia verkkokursseja on valtavasti eikä kaikkia voi luetella. Kadenzen kurssivalikoima sopii tosi hyvin yhteen Let Me Hack It -kurssin teemojen kanssa. Kurssien aiheet kattavat laajan kirjon musiikkia, taidetta, digitaalista teknologiaa ja ohjelmointia. 
  • Make:Community: Uskomaton määrä teknologiaa ja muuten vain kädentaitoja hyödyntäviä projekteja ohjeineen. 
  • Mehackitin Github ei ole ensinkään edellämainittujen laajuinen aarrearkku, mutta kokeneempi värkkääjä voi saada uusia ideoita esim. Music Machine -romurumpukoneesta tai Led Pong -pelistä.

Erityisesti opetukseen sopivaa

  • Innokas-verkosto tukee peruskoulujen luovaa teknologiakasvatusta. Verkosto on avoin ja valtakunnallinen. Materiaalipankki on monipuolinen ja mainio.
  • Käsityökoulu Robotti tarjoaa elektronisen ja mediataiteen opetusta lapsille ja nuorille Espoossa, Helsingissä ja Turussa. Kannattaa ehdottomasti tutustua Robotin oppimateriaaleihin!
  • Exploratorium on maailman vanhin tiedekeskus, jossa myös värkätään ja tuetaan luovan teknologian opetusta. Exploratoriumin Tinkering Studion sivuilla on runsaasti kutkuttavaa materiaalia tiede- ja teknologiaopetukseen.
  • Scratch on monelle tuttu, graafinen työkalu ohjelmoinnin alkeiden opetukseen. Scratch toimii tietokoneen selaimessa ja tabletilla. Sillä voi tehdä mm. interaktiivisia animaatioita ja pelejä. Scratch Jr. on varhaiskasvatukseen sopiva versio Scratchista, ja se toimii mobiililaitteissa.
  • Saksankielisiä sivustoja, joilla on upeita työohjeita: Tinkertank  ja Tuduu
  • aoe.fi, Avointen oppimateriaalien edistäminen -sivusto, on OKM:n ja OPH:n kehittämä kokoelma. Myös ohjelmoinnin opetuksen materiaaleja.

Kurssilla esiintyvien värkkääjien sivut:

Muita kurssilla esiin putkahtaneita työvälineitä

Mitä seuraavaksi haluaisit oppia?

Mobiilisovellukset: MIT App Inventor

MIT App Inventor on selainpohjainen, graafinen ohjelmointiympäristö, jossa voi tehdä helposti Android-sovelluksia - ohjelmointi tapahtuu järjestelemällä komentopalikoita selainikkunassa, ja ohjelmat ladataan mobiililaitteelle MIT AI2 Companion-applikaation avulla.

App Inventorilla voi tavanomaisempien mobiilisovellusten lisäksi tehdä esimerkiksi sovelluksen, jolla Arduino ja Android-laite toimivat vuorovaikutuksessa. Jotta mobiililaitteen ja Arduinon saa kommunikoimaan langattomasti keskenään, Arduinolle tarvitaan bluetooth- tai WiFi-moduuli. On myös olemassa Arduino-yhteensopivia boardeja, joissa on sisäänrakennettu langaton yhteys.

Peliohjelmointi

  • Unity on hyvin laajalti käytetty ja monipuolinen pelimoottori, jota käytetään 2D- ja 3D-pelien ja -simulaatioiden koodaamiseen ammattilaistasolla. Unity on harrastuskäytössä ilmainen, ja sitä varten on laadittu runsaasti ohjeita ja tutoriaaleja. 
  • Uusi, avoimen lähdekoodin pelikehitysympäristö Godot vaikuttaa mehackitilaisten mielestä erittäin kiinnostavalta. Emme ole vielä ehtineet tätä testata, joten jos innostut, kerro miltä näyttää!
  • Phaser.io on avoimen lähdekoodin kehitysympäristö, joka perustuu HTML5:een. Varsinkin web-ohjelmointia tunteville ihan ässä tuttavuus!

3D-mallintaminen

3D-mallintamiseen törmää väistämättä jossain vaiheessa, jos 3D-tulostus, CNC-jyrsimet ja pelisuunnittelu kiinnostavat. Mallintamiseen sopivia ilmaisia työkaluja on lukuisia. Osa niistä on hyvin helposti omaksuttavissa mutta ominaisuuksiltaan rajallisia, mutta myös vaativampaan mallinnukseen on olemassa ilmaisia ratkaisuja.
Ohessa muutamia vinkkejä:

  • Thingiverse on sivusto, jolla jaetaan 3D-malleja. Täältä löytyy tulostamiseen ja laserleikkaukseen sopivia, valmiita malleja.
  • TinkerCAD: Selaimessa toimiva aloittelijaystävällinen mallinnusympäristö
  • SketchUp: Koneelle ladattava mallinnusohjelma, jonka ilmainen versio on tarkoitettu harrastuskäyttöön.
  • Blender: monipuolinen työkalu haastavampiinkin projekteihin. Blenderin käyttöön löytyy runsaasti tutoriaaleja. 
  • Maya 3D: Maya on tarkoitettu 3D-animaatioiden tekemiseen, ja sitä on käytetty esim. Game of Thronesin ja uuden Blade Runnerin efektien tekemiseen. Maya ei ehkä ole yksinkertaisin ohjelma, mutta palkitsee sinnikkään ammattitason ominaisuuksilla. Ohjelmiston edu-lisenssi on ilmainen!

Web-työkalut: Javascript, HTML ja CSS

  • Javascript, HTML ja CSS ovat web-kehittäjän työkaluja. Javascriptia käytetään vuorovaikutteisuuden toteuttamiseen web-sovelluksissa, ja nykyisin sillä toteutetaan myös palvelinpuolen toiminnallisuuksia. Javascriptille on olemassa mielenkiintoisia kirjastoja, joilla voi myös tehdä kätevästi grafiikkaa ja pelejä. 
  • Hauska ja vaivaton tapa päästä alkuun web-työkalujen kanssa on Codecademy. Codecademyssa voi lisäksi opetella mm. Rubyn, SQL:n ja Pythonin perusteita.
  • Freedombox.org: Rakenna oma kotiserveri Raspberry Pi:lla

Luovan ohjelmoinnin next level

  • OpenFrameworks on hyvin monipuolinen avoimen lähdekoodin ohjelmointiympäristö luovaan työskentelyyn. OpenFrameworksilla voi tehdä mobiilisovelluksia, konenäkösovelluksia, vuorovaikutteista grafiikkaa ja paljon, paljon muuta.
  • VVVV on toinen luovan ohjelmoinnin työkalu, jolla voi tehdä vuorovaikutteisia installaatioita, ohjelmoida reaaliaikaisia teoksia tai kehitellä monimediallisia prototyyppejä
  • Wekinator on työkalu, jolla ei ohjelmoida. Wekinatorille syötetään dataa vaikkapa antureista, webcamista tai mikrofonista, ja dataa muokataan koneoppimisalgoritmeilla. Lopputulos ohjataan edelleen esimerkiksi Arduinolle, Sonic Pi:lle, Processingille tai mihin tahansa sovellukseen joka hyödyntää dataa reaaliaikaisesti.
  • Google Colab on tutkimusprojektista kehkeytynyt ohjelmointiympäristö selaimessa. Colabissa voi opetella koneoppimisen perusteita asentamatta työkaluja omalle koneella. 

Entäpä koodarin ohjelmointiympäristöt?

Arduino IDE, Processing IDE ja Sonic Pi sopivat vain näiden tiettyjen kielten ohjelmointiin. Ohjelmoijat käyttävät työssään koodieditoreita eli ohjelmointiin kehitettyjä tekstinkäsittelyohjelmia, jotka osaavat korostaa useiden eri ohjelmointikielten syntaksia, muotoilla koodia, täydentää ohjelmointikäskyjä automaattisesti jne. 

  • Atom on avoimen lähdekoodin ohjelmointieditori kaikkiin käyttöjärjestelmiin
  • XCode on Mac-koneiden yleinen koodieditori
  • Visual Studio on Microsoftin monipuolinen editori kaikkiin käyttöjärjestelmiin
  • Brackets on varsinkin web-ohjelmoinnissa näppärä, kevyt koodieditori
  • Eclipse toimii kaikissa käyttöjärjestelmissä, ja on yleisin Java-ohjelmointiin käytetty editor

Syvennä värkkäystaitoja: Fablabit ja Fab Academy

Fablabeissa järjestetään Fab Academy -koulutusohjelmaa, jossa opitaan nopeassa tahdissa valmistamaan (melkein) mitä tahansa. Koulutusohjelma ei ole ilmainen, mutta koulutuksen avoimet tutoriaalit ovat oma-aloitteiselle oikein hyvää itseopiskelumateriaalia.

Aalto Fablabin Fab Academy Thursdays -sarjan live stream -tallenteet ovat myös oivallisia tutoriaaleja!

Sekalaista ihanaa

Tämän kappaleen tärpit ovat hankalia luokitella mutta tutustumisen arvoisia.

  • Hack4FI: suomalaisen kulttuuriperinnön hackathon, jonka projektisivuilta ja arkistosta saa loistavia ideoita!
  • Gapminder ja erityisesti sen opetussivut on aivan mahtava työkalu inhimillistä kehitystä mittaavan datan tarkasteluun ja koulukäyttöön.  
  • Trash Design tekee upeita huonekaluja ja sisustusratkaisuja kierrätystarvikkeista. Mm. kurssin teemavideoissa vilahteleva säilykepurkkilamppu on Trash Designin Isa Kukkapuro-Enbomin ja Henrik Enbomin käsialaa.
  • Kokeile selaimessa neuroverkkoihin perustuvaa Deepart-sovellusta, jolla voi yhdistellä erityylisiä kuvia!

Mehackitilaisten terapiaosasto

Kurssin suunnittelutyössä iloa ja kevennystä ovat tuottaneet mm.:

  • Giorgio Cam on Google Experiments -kokoelmassa julkaistu projekti, joka yhdistää koneoppimista ja Giorgio Moroderin musiikkia. Kännykkäkamera esiin ja "tunnistamaan" esineitä!
  • Inspirobot - meillä ei ole mitään hajua miten tämä toimii, mutta aina naurattaa ja inspiroi.

Hyviä käytäntöjä

Kurssin viimeisessä keskustelutehtävässä kerättiin kokoon hyväksi havaittuja ideoita. Yhteisöllisen tiedonrakentamisen ja opetuksen häkkäämisen perusteella olemme tuottaneet ideoiden pohjalta koosteen kaikkien käyttöön. Voit tutustua materiaaliin oheisesta linkistä ja myös kommentoida sekä kehittää ideoita edelleen:

Hyvät käytänteet jakoon