Neljännessä luvussa on luvassa todellista toimintaa, nimittäin
häkkäämistä. Häkkääminen on aktiivista tekemistä ja rakentamista. Se on
esineiden ja asioiden räjäyttämistä atomeiksi, kokoamista uudelleen ja
toiminnan muuttamista mieleiseksi. Häkkääminen on luovaa uteliaisuutta.
Luvun aiheena on myös oman osaamisen ja ideoiden jakaminen, mikä edistää
myös muiden työskentelyä ja luo lisää itseluottamusta. Häkkääminen ja
jakaminen tukee omaehtoisen teknologiasuhteen kehittymistä.
Jatkamme myös oman teknologiapolun mukaisten ohjelmointitehtävien
parissa.
Oppija: “Haluan tehdä asioita itse. Tutkin miten esineet, laitteet ja
sovellukset toimivat ja muokkaan niitä. Olen kiinnostunut siitä mitä
muut tekevät, ja haluan esitellä mitä itse osaan.”
Opettaja: “Tutkimme, millaisia projekteja ja millaista tekemisen
kulttuuria maailmasta löytyy. Pohdimme sallittuja tapoja hyödyntää
toisten työtä. Jaamme omat ideat ja työt, jotta muut oppivat meiltä ja
rohkaistuvat myös jakamaan.”
Johdantovideo
Tiivistelmä videon sisällöstä
Häkkäämisellä tai hakkeroinnilla voi olla paha kaiku, mutta laajalti
ottaen se tarkoittaa minkä tahansa asian, esineen tai sovelluksen
muokkaamista omiin tarkoituksiin sopivaksi. Usein tekemiseen liittyy
huumoria.
Omien häkkäysten esittely muille on olennaista, ja usein myös omat
resurssit ja työohjeet jaetaan. Häkkääminen liittyykin läheisesti
avoimen lähdekoodin kulttuuriin. Yhteisöllinen kehittäminen ja pyrkimys
vapaaseen tiedonkulkuun ovat tärkeitä taustaideologioita open source-kulttuurin taustalla, ja samoja pyrkimyksiä liittyy myös häkkäämiseen.
Kun opettaja innostuu toisten kokeilemista ideoista, soveltaa niitä
omaan opetukseensa ja jakaa osaamistaan, hän toimii hakkerin tavoin.
Miten sinä tai oppijasi voisitte häkätä oppimista, opettamista ja
koulua?
Kokeiltavaksi
Piristeharjoitus raskaan verkko-opiskelun lomaan tai opiskelijoille ideoinnin tueksi: Kirjoita internet-kuvahakuun There I fixed it. Voit käyttää myös lisähakutermiä, esimerkiksi There i fixed it construction / food / car / water /cable tie… Mikä on suosikkisi? Miksi?
“Tosielämän pikahäkkäykset ovat joskus pelottavia, vaarallisia, kenties pakon sanelemia ja usein hauskoja. Lennokkaimmat viritykset voivat jopa jäädä vaivaamaan - kuinka joku on voinut keksiä tuollaista? Voisinko joskus olla yhtä kekseliäs ja hullunrohkea mutta kanavoida ideani joten kuten turvallisesti vaikka Arduino-projekteihin?” -Sanna, kurssin ohjaaja
Luovia menetelmiä luokkahuoneisiin (ja muuallekin)
Kurssin aiemmat teemat huvittelu ja haaveilu sekä havaitseminen ja
hoksaaminen liittyvät läheisesti luovuuteen. Leikin kautta luovat ideat
voivat syntyä kuin itsestään. Lisäksi tarvitsemme luovuuden
rakennusaineeksi havaintoja ja kokemuksia. Meidän ei kuitenkaan
tarvitse tyytyä odottelemaan, että luova idea putkahtaa mieleemme kuin
itsestään. Luovuutta, sitä edistäviä ajattelumalleja ja menetelmiä voi
harjoitella tietoisesti. Jospa kutsuisimmekin tätä luovuuden
häkkäämiseksi!
Käsitykset siitä, että luovuus on synnynnäistä eikä sitä voi vaalia, tai
että meidät voitaisiin luokitella luoviin ja ei-luoviin ihmisiin, ovat
yleisiä luovuuteen liittyviä harhakäsityksiä. Luovuus on toisaalta myös
kovaa työtä, eikä se ole automaattisesti kaikkien mielestä kivaa tai
miellyttävää. (Kampylis 2010). Edward de
Bono esittää käsitteen
serious creativity.
Hänen mukaansa luovuus on paljon muutakin kuin hassuttelua ja yhteisiä
aivoriihiä.
Kolme avainta luovuuteen luokkahuoneessa (Starko 2014):
taitojen ja asenteiden opettaminen: esitellään luovia asioita
tekeviä ihmisiä ja heidän toimintaansa, tutustutaan luovan prosessin
luonteeseen ja harjoitellaan luovuutta edistäviä menetelmiä
tutustuminen siihen, mitä luovuus tarkoittaa opiskeltavan aiheen,
teeman tai oppiaineen kannalta
luovuutta edistävän ja myönteisen ilmapiirin luominen
Tässä kappaleessa esitellään joitakin menetelmiä, joiden kehittäjät
tähtäävät niillä luovuuden edistämiseen. Näitä menetelmiä voidaan
tietoisesti harjoitella. Riippuen tilanteesta ja ihmisistä, ne saattavat
hyvinkin auttaa ideoiden kehittelyssä. Menetelmiä ei esitellä
yksityiskohtaisesti, jottei kurssimateriaali turpoa hillittömästi, joten
tutustu kiinnostaviin menetelmiin tarkemmin lisämateriaalien avulla.
Pohdi ja vinkkaa muille
Mikä menetelmistä vaikutti mielenkiintoiselta? Keksitkö käytännön tilanteen, jossa sitä voisi soveltaa? Onko sinulla takataskussa lisää menetelmiä?
Dilts, R. B., Epstein, T. & Dilts, R. W. (1991). Tools for Dreamers.
Strategies for Creativity and the Structure of Innovation. Scotts
Valley, CA: Dilts Strategy Group.