Johdanto

Johdanto

Kolmannessa luvussa pohdimme havaitsemisen ja hoksaamisen merkitystä luovan teknologian työskentelyssä. Havainnot ovat luovuuden polttoainetta. Kun olemme keränneet riittävästi havaintoja, hoksaamme niiden välillä yhteyksiä. Silloin voi syntyä jotain uutta ja jännittävää!

Jatkamme myös oman teknologiapolun mukaisten ohjelmointitehtävien parissa.

Oppija: “Kerään tietoa ja kokemuksia. Hoksaan miten asiat liittyvät toisiinsa. Sitten pääsen taas eteenpäin siinä mitä olin tekemässä. Kerron ideoistani muille ja autan sekä kannustan heitä parhaani mukaan.”

Opettaja: “Järjestän tilaisuuksia havainnoida ympäristöä uusista näkökulmista käsin. Autan luomaan yhteyksiä havaintojen, tekemisen ja aiemman tiedon välille.”

Video: Luovuus on havaintojen yhdistämistä

Tiivistelmä videon sisällöstä

Havaitseminen on aistien avulla saatavan informaation järjestämistä, tunnistamista ja tulkitsemista. Keräämämme havainnot ovat tärkeitä, sillä ne toimivat luovuuden rakennusaineena ja ohjaavat värkkäysprosessia. Kun olemme keränneet riittävästi havaintoja, voimme hoksata uusia yhteyksiä niiden välillä ja tuottaa jotain luovaa. Tarkoitamme pedagogisessa mallissamme hoksaamisella asioiden välisten yhteyksien löytämistä. Värkkääminen on tekemällä oppimista, joten uusia havaintoja syntyy ja linkittyy työskentelyn lomassa jatkuvasti ja luontevasti.

Luovuuden edistäminen ja luovuuden esteet

Luovuuden esteitä

Rakennamme jatkuvasti erilaisia sisäisiä ja ulkoisia rakenteita, jotka toisaalta ovat keinoja selviytyä, mutta jotka toisaalta rajoittavat luovuuttamme. Davisin (1999) mukaan haasteena onkin oppia ymmärtämään, odottamaan ja selviytymään sisäisten ja ulkoisten luovuuden rajoitteiden kanssa. Miten voisit soveltaa tätä näkemystä omassa opetuksessasi? Millaiset asiat omassa koulussasi tai luokassasi edistävät tai estävät luovuutta?

Luovuuden edistäminen

Kurssin ensimmäisellä viikolla esitellyn ja yleisen Osborn-Parnes luovan ongelmanratkaisun mallin (CPS) taustalla olevien ajatusten mukaisesti luovuutta voisi edistää mm.:

• Tasapaino divergentin ja konvergentin ajattelun välillä: ideoiden kehittelyvaiheessa pyritään usein löytämään mahdollisimman monta erilaista ratkaisua ja vaihtoehtoa (divergentti ajattelu). Jossain vaiheessa on kuitenkin pystyttävä valitsemaan niistä joku, johon aletaan keskittyä (konvergentti ajattelu).
• Ongelmien esittäminen avoimina kysymyksinä, joihin on mahdollista vastata monin eri tavoin. Avoin kysymys (miksi, miten…) pakottaa miettimään asiaa useammalta kannalta. Suljettu kysymys (onko, eikö…) houkuttelee vastaamaan suppeasti. Väitelause puolestaan ei ole kovin vuorovaikutteinen.
• Myönteiset vastaukset edistävät vuorovaikutustilanteessa luovuutta. “Kyllä, ja…” edistää ideointia ja innostaa osallistumaan “Ei…” tai “Kyllä, mutta…” rajoittaa ideointia ja sulkee keskustelun.
• Ideoiden arvioinnin siirtäminen myöhemmäksi: ideointivaiheessa syntyvien ideoiden liian aikainen arvostelu voi hankaloittaa niiden syntymistä, ideoita kannattaa arvioida vasta kun niitä on syntynyt riittävästi.
• Myönteinen suhtautuminen mahdollisuuksiin: kaikki on mahdollista.

(Lähde: Creative Education Foundation)

Oppivat koneet

Tietotekniikassa tekoäly ja koneiden oppiminen on noussut viime vuosina tärkeäksi aihealueeksi. Tietokone voi "oppia" sille syötetyn tiedon ja sopivien algoritmien avulla tekemään jonkun toiminnon itsenäisesti ilman varsinaisia erikseen annettuja ohjeita. Teknologisen kehityksen osalta tämä johtuu muun muassa tietokoneiden laskentatehon kasvamisesta sekä tiedon keräämisen ja tallentamisen huimasta lisääntymisestä. Tekoäly ja siihen liittyvä teknologia ei varsinaisesti ole tämän kurssin sisältöjä, mutta tutustutaan seuraavaksi hieman siihen, millaisia kokeiluja tekoälyyn liittyvällä teknologialla on tällä hetkellä toteutettu. Syvällisemmin tekoälyn perusteisiin voi tutustua esimerkiksi Helsingin yliopiston ja Reaktorin ilmaisella Elements of AI-verkkokurssilla.

Voiko tietokone olla luova?

Tekoälyn kehitys on saanut innoitusta ihmisten aivojen ja neuronien toiminnasta. Keskeinen tekoälyn osa-alue onkin neuroverkot. Ohjelmoitujen virtuaalisista "neuroneista" luotujen verkkojen ja niille syötettyjen tietojen avulla tietokoneet voivat tehdä esimerkiksi seuraavia asioita:

• Tuottaa musiikkia Bach-tyylillä: Google julkaisee säännöllisesti tärkeisiin päiviin liittyviä kuvia ja tietoteknisiä kokeiluja (Google Doodles). Johan Sebastian Bachin syntymäpäivää juhlistettiin hänen musiikkityyliään jäljittelevän neuroverkon avulla. Voit säveltää oman kahden tahdin mittaisen teeman, jonka tietokone neuroverkon avulla täydentää Bachin tyylin mukaiseksi musiikiksi.
• Kirjoittaa uusia Kalevalan säkeitä: DAIN Studiosin kehittämä Helsingin Sanomissa esitelty runokone tuottaa neuroverkon avulla Kalevalan tyylistä trokeista tetrametriä.
• Muokata kuvia halutun taidetyylin mukaisesti tai täydentää piirtämäsi kuvan
• Improvisoida loputtomasti pianomusiikkia: Neuroverkolle syötettiin 1400 pianistin soittonäytteet. Soittonäytteiden perusteella rakentunut neuroverkko tuottaa loputtomasti pianomusiikkia.

Tietotekniikan avulla on toteutettu myös monia muita taideteoksia, kuten:

• Random Darknet Shopper -taideteos: Ohjelmoitu botti tilaa automaattisesti internetin hämärältä alueelta Darknetistä satunnaisen tuotteen, joka toimitetaan galleriaan ja asetetaan näytille. Mutta kuka tai mikä on vastuussa, jos botti tilaa jotain laitonta?