Värkkääminen ja oppiminen

Mitä yhteyksiä värkkäämisellä ja oppimisella on? Löytyykö värkkääminen uudesta opetussuunnitelmasta? Miksi ottaisin värkkäämisen osaksi opetustani? Tutustutaanpa seuraavaksi värkkäyksen taustalla olevaan oppimiskäsitykseen. Ällös säikähdä ja huoli pois! Teoreettista tarkastelua on vain yhden kappaleen verran.

Oppimiskäsityksiä värkkäämisen taustalla

Värkkäämistä tutkinut Stanford -yliopiston professori Paulo Blikstein (2013) esittää, että värkkäyksen taustalla on kolme keskeistä näkemystä oppimisesta:

• Kokemuksellinen kasvatus (experiential education, mm. John Dewey) liittyy värkkäämiseen, koska oppija voi ammentaa ideoita teknologiaprojekteihinsa omista kokemuksistaan ja mielenkiinnon kohteistaan.
• Konstruktionismi (constructionism, mm. Seymour Papert) on oppimisen teoria, jonka mukaan oppiminen on sekä tiedonrakentelua että konkreettisten asioiden rakentamista. Oppimista tapahtuu, kun oppijat värkkäävät ja jakavat omia tuotoksiaan. Teknologia ei Papertin mukaan ole niinkään keino edistää perinteistä oppimista, vaan tarjota oppijoiden käyttöön “kaikkein mahtavimmat rakennusvälineet ja -materiaalit”. Papert työskenteli useita vuosia Jean Piaget’n kanssa, ja hänen näkemyksensä pohjautuvatkin Piaget’n konstruktivismille.
• Kriittinen pedagogiikka (mm. Paolo Freire) yhdistyy värkkäämiseen merkityksellisyyden kautta. Henkilökohtaisten tai yhteisten ongelmien ratkaiseminen on sekä opettavaista että voimaannuttavaa. Teknologian ymmärtäminen ja kehittäminen ei ole vain harvojen ja valittujen oikeus ja mahdollisuus: vastuu teknologiasta ja sen mahdollisuuksista kuuluvat kaikille. Värkkäämisen yksi keskeinen ajatus tiivistyy, kun Tomperi (2001) tulkitsee Freirea: opitaan ongelmiin tarttumalla ja tartutaan ongelmiin oppimalla.

Värkkääminen ja vuosisadan taidot

Värkkäämisellä on yhteyksiä ns. kuluvan vuosisadan taitoihin (21th Century Skills). Niistä on laadittu monia erilaisia viitekehyksiä. Esimerkiksi World Economic Forum listaa raportissaan neljä keskeistä elinikäisen oppimisen kykyä, joiden avulla oppijat voivat lähestyä monimutkaisia haasteita:

• Kriittinen ajattelu ja ongelmanratkaisu: kyky tunnistaa, analysoida ja arvioida tilanteita, ideoita ja tietoa vastausten ja ratkaisujen laatimiseksi
• Luovuus: kyky kuvitella ja kehittää uusia, innovatiivisia tapoja ongelmien ratkaisemiseksi; kysymyksiin vastaaminen tai merkityksen ilmaiseminen tietoa soveltamalla, yhdistelemällä tai uudelleen määrittelemällä
• Kommunikointi: kyky kuunnella, ymmärtää, välittää ja suhteuttaa tietoa sanallisesti, sanattomasti, visuaalisesti ja kirjallisesti
• Yhteistyö: kyky työskennellä tiimissä kohti yhteistä tavoitetta, mukaan lukien kyky estää ja hallita konflikteja.

Lisäksi raportissa on määritelty useita perustavaa laatua olevia "lukutaitoja", kuten informaatioteknologinen lukutaito (ICT literacy), joka on:

• kyky käyttää ja luoda teknologiaan perustuvaa sisältöä,
• mukaan lukien tiedon löytäminen ja jakaminen,
• kysymyksiin vastaaminen,
• vuorovaikutus muiden ihmisten kanssa ja
• tietokoneohjelmointi.

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö (OECD) esittää omassa vuoteen 2030 tähtäävässä oppimisen viitekehyksessään kolme tärkeää ns. transformatiivisten kykyjen ryhmää, joiden avulla vastataan tarpeeseen olla innovatiivisia, vastuullisia ja tiedostavia:

• uuden arvon luominen (creating new value)
• jännitteiden ja pulmatilanteiden sovittelu (reconciling tensions and dilemmas)
• vastuun ottaminen (taking responsibility)

Vuosisadan taidot ovat yleisiä oppimisen tavoitteita oppiaineesta tai aihepiiristä riippumatta. Värkkäämisessä vuosisadan taitoja harjoitellaan teknologiaan liittyvän toiminnan kautta.

Vaikka värkkäämisellä on selkeitä yhteyksiä oppimisen teorioihin ja tavoitteisiin, on kuitenkin tärkeä ymmärtää, että se ei ole mikään uusi ja mullistava opetusmenetelmä eikä se ei korvaa mitään olemassa olevaa tapaa tehdä tai opettaa asioita. Värkkääminen on enemmänkin mielentila ja tapa ajatella! Ei tehdä siitä kouluainetta tai välinettä ainoastaan akateemisten taitojen hankkimiseen.

Tietoteknologia ja kestävän kehityksen tavoitteet

Yhdistyneiden kansakuntien Kestävän kehityksen tavoitteet (Sustainable Development Goals, SDGs) eli Agenda 2030 on kokoelma universaaleja meille kaikille kuuluvia tavoitteita, joiden päämääränä on tehdä maailmasta parempi paikka. Tavoite 4 (SDG 4) liittyy koulutukseen ja sen päämääränä on taata kaikille avoin, tasa-arvoinen ja laadukas koulutus sekä elinikäiset oppimismahdollisuudet.

Tietoteknologialla on keskeinen merkitys koulutukseen liittyvien tavoitteiden saavuttamisessa.

"Tietoteknologialla on ainutlaatuinen voima ja kiehtova vaikutus, kun sitä käytetään luovasti ja yhteistoiminnallisesti päivittäisessä oppimisessamme ja opetuksessa." - Tao Zhan, johtaja, UNESCO IITE (Institute for Information Technologies in Education)

Värkkääminen ja luova koodaaminen on yksi keino toteuttaa teknologiakasvatusta kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti.

Värkkääminen ja opetussuunnitelma

Mitä tämä sitten merkitsee opetussuunnitelman kannalta? Opetussuunnitelman perusteista koostetun oheisen sanapilven perusteella voidaan todeta, että:

• Oppiminen on vuorovaikutteista, yksin ja yhdessä tekemistä, luovaa toimintaa ja myös leikkiä
• Oppimisessa käytetään monipuolisia materiaaleja, menetelmiä ja työtapoja
• Oppiminen on asioiden yhdistelemistä ja soveltamista
• Oppiminen on aktiivista ja aloitteellista

Oheisiin dioihin on koottu perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmasta löytyviä lainauksia, jotka liittyvät ohjelmointiin, värkkäämiseen ja tämän kurssin teemoihin. Voit selata esitystä eteenpäin lainauksien alla olevista nuolista.

Let Me Hack It-malli

Ja nyt hoksottimet tarkkana!

Kurssimme punaisena lankana toimii Let Me Hack It -malli. Se on joustava, pedagoginen viitekehys, joka kuvaa luovan teknologian työskentelyprosessia sekä jäsentää verkkokurssin rakenteen. Huvittelun ja haaveilun parissa aloitetaan jo ensi viikolla!

Mallissa on kolme vaihetta:

• huvittele ja haaveile - hullutellaan ja leikitään, jotta paineet ja huoli omasta osaamisesta hellittävät. Välitetään silti siitä mitä tehdään. Tuetaan omaa, henkilökohtaista intoa ja motivaatiota.
• havaitse ja hoksaa - harjoitellaan  ympäristön ja käytettävissä olevien resurssien aktiivista havainnointia. Keksitään uusia tapoja hyödyntää resursseja.
• häkkää ja jaa - opitaan arvostamaan muiden ideoita ja työtä sekä kehittämään näiden pohjalta uutta. Osallistutaan jakamisen kulttuuriin omilla töillä.

Luova työskentelyprosessi voi alkaa mistä tahansa vaiheesta, ja vaiheiden välillä voidaan liikkua vapaasti missä tahansa järjestyksessä.

Malli perustuu kokemuksiimme luovan teknologian kursseilta ja koulutuksista sekä toiminnasta värkkäilykulttuurin parissa. Siihen on myös ammennettu innoitusta mm. konstruktivistisesta oppimisteoriasta, fablearn-pedagogiikasta sekä MIT Lifelong Kindergartenin Learning Creative Learning -verkkokurssin ideoista.

Seuraavassa taulukossa kuvataan, mitä eri vaiheet voisivat toiminnan kannalta tarkoittaa. Kuvitteelliset oppija ja opettaja kertovat sisäisenä puheena toiminnastaan ja motiiveistaan.