Tekstitykset
Johdanto
Interaktiivisuus
1968 tapahtui edistysaskel ihmisen ja tietokoneen välisen vuorovaikutuksen (HCI – Human-computer interaction) tutkimuksessa, kun Doug Engelbart esitteli tutkimusryhmänsä työtä (Stanford Research Institute). Augmentation Research Center -tutkimusryhmän esitystä on myöhemmin kutsuttu nimellä "The Mother of All Demos". Esitys rakennettiin aikoinaan rajoja rikkovan videoteknologian varaan ja siinä esiteltiin tutkimusryhmän innovaatioita tietokoneen ja käyttäjän välisen vuorovaikutuksen keinoiksi. Engelbartin unelma oli vapauttaa tietokone numeronmurskaimen roolista ja luoda tietokoneesta kommunikaation ja tiedonhaun työkalu.
Demossa esiteltiin ensimmäistä kertaa mm. hiiri, jolla liikuttiin näytöllä, korostettiin tekstiä ja muokattiin ikkunoiden kokoa. Presentaatiossa esiteltiin ensimmäistä kertaa julkisesti integroitu systeemi ruudulla tapahtuvaan tekstinkäsittelyyn. Idea mahdollisti tekstitiedoston muokkaamisen samanaikaisesti eri paikoista sekä muokkajien välisen telekonferenssin videon ja äänen välityksellä. Demossa esiteltiin myös ajatus hypertekstistä, kun alleviivatun tekstin klikkaaminen avasi uuden dokumentin. Kaikki demossa esitellyt ideat ja toiminnallisuudet eivät olleet vielä olemassa tai silloisella tekniikalla mahdollisia. Internetin ja tietotekniikan kehityksen myötä monista Engelbartin tutkimusryhmän ideoista on tullut arkipäivää. Demon videotallenteet ja lisää informaatiota löytyy osoitteesta http://dougengelbart.org/events/1968-demo-highlights.html
Näppäimistö ja hiiri ovat hallinneet ihmisen ja tietokoneen välistä vuorovaikutusta pitkään, mutta 2000-luvulla kosketusnäytöt yleistyivät arkipäivään mobiiliteknologian myötä. Kuluvalla vuosikymmenellä ääniohjaus on tullut niin ikään arkipäiväiseksi koneoppimisteknologian ja mobiililaitteiden suorituskyvyn kehittyessä. Alla olevassa Applen mainosvideossa visioitiin vuonna 1987 ääniohjatusta tekoälyassistentista. Vielä ääniohjaus ja tekoäly eivät ole kehittyneet 80-luvun lopun visioiden tasolle, mutta moniin videon unelmiin vuorovaikutustekniikoista voi samastua vielä tänäkin päivänä.
2010 julkaistu Microsoft Kinect loi paljon odotuksia: laitteen syvyyskamera mahdollisti liikkeen tunnistamisen ja tähän perustuvan vuorovaikutuksen. Ääniohjauksen tapaan ajatuksena on luoda näkymättömiä käyttöliittymiä, jotka mukailevat fyysisen maailman vuorovaikutusta. Tutkimuksessa suuntaa kutsutaan nimellä "Natural user interface". Myo ja Leap Motion ovat muita esimerkkejä eleisiin perustuvasta vuorovaikutuksesta.
Vuorovaikutus digitaalisessa taiteessa
Vuorovaikutus ja katsojien osallistaminen on kiinnostanut taiteilijoita pitkään ja vuorovaikutteisia teoksia toteutetaan myös ei-digitaalisesti. Digitaalisessa taiteessa vuorovaikutuksella voidaan tuoda katsoja ja katsojan toiminta osaksi teosta, kerätä dataa ympäristöstä ja tuoda data ja datan edustama ilmiö tarkasteltavaksi tai vaikkapa tuoda katsojan toiminta ja valinnat tarkastelun kohteeksi. Alla on muutama esimerkkivideo liiketunnistukseen perustuvista vuorovaikutteisista taideteoksista.
Installaatioiden lisäksi on mielenkiintoista tarkastella ohjelmistoja ja web-sovelluksia taidemuotona. Esimerkiksi Mat Jarvisin Silk muistuttaa joitakin Casey Reasin töitä, mutta generatiivisuuden sijasta Silk on työkalu, jolla käyttäjät voivat luoda omia teoksiaan.
Luvun sisältö ja tavoitteet
Luvussa pääset tutustumaan hiiren ja äänen käyttöön vuorovaikutuskeinoissa Processingissa. Luvussa kerrataan muuttujien käyttöä ja esitellään ehtolauseet. Ääniesimerkissä asennat ja käytät ulkopuolista Processing-kirjastoa. Luvun lopussa toteutat jälleen oman harjoitustyön, jossa hyödynnät hiiren, näppäimistön ja/tai äänen avulla toteutettua vuorovaikutusta.
Luvun tavoitteet:
- Hiiren ja näppäimistön hyödyntäminen Processing-ohjelmissa
- Muuttujien käyttö
- Ehtolauseet
- Ulkopuolisen kirjaston asennus ja käyttö
- Äänen vastaanotto ja analysointi Processing-ohjelmissa