Ensimmäinen tunti

Tällä sivulla on esitelty ensimmäisen tunnin kulku. Kalvojen sisältö noudattelee tämän sivun rakennetta, ja ne kannattaakin käydä rauhassa läpi rinnakkain ennen ensimmäistä tuntia.

Kalvot

Tässä linkki ensimmäisen tunnin kalvoihin. Voit muokata kalvoja omanlaisiksesi.

Esittäytyminen

• Toivota oppilaat tervetulleeksi kurssille.
• Kerro kuka olet ja miten olet päätynyt tälle kurssille ohjaajaksi. Voit hioa oman tarinasi ja kertoa sen jollekin jo ennen ensimmäistä tuntia. Jos joku opiskelijoista nauraa tai edes hymähtää, ansaitset ylimääräisen pisteen.

Piirtoharjoitus

Ensimmäisen oppitunnin rakenteen taustalla on ajatus siitä, että ensimmäiset kymmenen minuuttia vaikuttavat merkittävästi koko loppukurssin tunnelmaan. Tavoitteena on aktivoida oppilaat tekemään jotain käsillään, kommunikoimaan keskenään ja samalla hieman keventää kurssin alkuun liittyvää jännitystä.

Tarvikkeet

• Luokallinen oppilaita jaettuna 3-4 hengen ryhmiin.
• Jokaiselle ryhmälle yksi A4-kokoinen valkoinen paperi.
• Jokaiselle ryhmälle 2-3 värikynää tai värillistä tussia.
• Jokaiselle ryhmälle yksi huivi, pipo tai muu väline, jolla saa helposti peitettyä silmät.
• Jokaiselle ryhmälle pienellä paperilapulla piirrettävä aihe. Aiheet voivat olla kurssiin liittyviä, esim. tietokone, taiteilija, ohjelmoija, maisema tai jokin pelihahmo.
• Sekuntikello esim. kännykästä.

Harjoituksen kulku

Jokainen ryhmä valitsee keskuudestaan yhden vapaaehtoisen. Ryhmille ohjeistetaan harjoituksen kulku: jokaiselle ryhmälle jaetaan lappu, jossa oleva asia piirretään paperille. Jujuna on, että vapaaehtoisen silmät sidotaan ja vain hän saa koskea kyniin ja paperiin (kyniä voi tosin ojennella vapaaehtoiselle, jos niiden löytäminen tuottaa haasteita). Muut ryhmäläiset pyrkivät ohjeistamaan piirtäjää kertomalla mihin suuntaan kynää tulee siirtää paljastamatta kuitenkaan piirrettävää aihetta. Aikaa tähän on neljä minuuttia. Ajan kulumisesta kannattaa muistuttaa esim. kahden ja kolmen minuutin kohdalla.

Harjoituksen purku

Ryhmät esittelevät vuorotellen työnsä. Mikäli aihetta ei ole vielä ehditty paljastaa, voit kysyä piirtäjältä, arvaako hän kuvan aiheen. Kierroksen aikana tai sen lopuksi voi kysellä fiiliksiä. Tuntuiko piirtäminen vaikealta? Millaisia ohjeita käytitte? Oliko ohjeiden antaminen vaikeaa? Oliko ryhmän sisällä erilaisia tapoja antaa ohjeita? Syntyikö väärinymmärryksiä?

Kun kaikki ryhmät on käyty läpi, voi siirtyä kalvo kerrallaan herättelemään ajatuksia ja siirtelemään huomiota ohjelmoinnin pariin. Entä jos piirtäjä olisikin tietokone? Entä jos piirtäjä pystyisi piirtämään tuhansia viivoja kerrallaan? Millaista ohjeistamisen siinä tapauksessa pitäisi olla?

Processing

Mitä kurssilla sitten oikein tehdään? Miten lähdemme oppimaan ohjelmointia?

Opiskelijoille voi kertoa, että työkaluna kurssilla käytetään Processingia, ja että Processing on avoimen lähdekoodin ajatukseen perustuva ohjelmointikieli, joka on tarkoitettu etenkin elektronisen taiteen luomiseen. Se perustuu oliopohjaiseen Javaan, jonka parissa ohjelmointia on helppo jatkaa kurssin jälkeen.

Video

Inspiroivana videona voit näyttää minkä tahansa itseäsi innostavan videon Processingin maailmasta. Alla pari Mehackit-kursseilta koostettua esimerkkiä.

Processing-kurssi, LYK 2015

Mehackit Hackathon at Junction, 2015

Kurssin rakenne

Kurssista saa suoritusmerkinnän tekemällä tarvittavan määrän tehtäviä, palauttamalla kolme lukukohtaista harjoitusta sekä palauttamalla loppuprojektin ohjeiden mukaan.

Esimerkit ja ohjelmointitehtävät

Opiskelijat etenevät kurssilla omaan tahtiinsa. Kurssialustalta löytyvä materiaali ja esimerkit esittelevät viiden luvun aikana erilaisia ohjelmoinnin käsitteitä. Materiaalin lomassa on pieniä tehtäviä, jotka opiskelija ratkaisee ennen eteenpäin siirtymistä. Tehtävistä kertyy pisteitä, ja opiskelija voi seurata edistymistään kurssialustalta. Tehtäviä on ratkaistava tietty määrä, jotta kurssista saa suoritusmerkinnän.

Harjoitukset

Jokaisen luvun jälkeen tehdään harjoitus, jossa yhdistellään luvussa opittuja asioita ja tutustutaan lukuun liittyvään taidesuuntaukseen tai -ilmiöön. Harjoitus on pieni ohjelma, jossa luvussa opittuja asioita pääsee yhdistelemään ja johon käytetään 1-2 oppituntia. Kurssin tavoitteet täyttyvät, jos opiskelija tekee harjoitukset luvuista 1-3.

Projektityö

Viidennen luvun jälkeen siirrytään kurssin projektityöhön, jonka ideana on ammentaa kaikkien aiempien lukujen sisällöistä. Projektitöihin siirrytään viimeistään silloin, kun kurssia on jäljellä enää 4–5 oppituntia.

Projektit voi hyvin toteuttaa yksin, pareittain tai ryhmässä. Esimerkiksi kolmen hengen voimin toteutettu peliprojekti tarjoaa huikeat mahdollisuudet harjoitella tiimityöskentelyä, projektinhallintaa ja vastuun jakamista. Kurssin lukuihin liittyvät ohjelmointiharjoitukset puolestaan olisi jokaisen oppilaan hyvä tehdä itse, vaikka vieressä istuva kaveri välillä auttaisikin. Näin jokainen opiskelija saavuttaa kurssin tavoitteet, eikä jää sivustakatsojan rooliin projektityötä tehdessä.

Mielipidejana

Kurssilla pyritään antamaan opiskelijoille mahdollisuus määritellä uudelleen suhdettaan teknologiaan ja taiteeseen. Osalla ennakkotaitoja on vähemmän kuin toisilla, ja ylipäätään opiskelijat tulevat paljon moninaisimmista taustoista kuin esimerkiksi yliopiston ohjelmointikursseilla. Ensimmäisen tunnin aluksi on hyvä tehdä orientoiva janaharjoitus, jossa opiskelijat voivat tuoda taustansa ja motivaationsa esiin turvallisessa ja keskustelevassa ympäristössä. Samalla opiskelijat aktivoituvat tekemään ja pohtimaan itse ja saavat kosketuksen kurssin omaa aktiivisuutta korostavaan luonteeseen.

Ideana on, että teknologiaan ja taiteeseen liittyvistä laajemmistakin teemoista voi keskustella läpi kurssin, jos ne nousevat luontevasti esille. Teemoja voivat olla esimerkiksi oma suhde taiteeseen ja teknologian yhteiskunnallinen tai jopa globaali merkitys. Lukiolaiset ovat iässä, jossa hankalammatkin pohdinnat voivat olla jo hyvinkin ajankohtaisia. Älä ota keskusteluissa voimakkaasti kantaa opettajan auktoriteetilla, sillä se voi usein tyrehdyttää pohdiskelevan ilmapiirin. Koita enemmänkin kysellä, antaa puheenvuoroja ja avata keskustelua.

HARJOITUS

Pyydä oppilaita vastaamaan seuraavaan kysymykseen asettumalla janalle, joka kulkee luokkahuoneen poikki. 

Kysele eri oppilaiden perusteluita vastaukselleen. Pyydä oppilaita esittäytymään muille aina vastauksen aluksi. Vot koittaa kysellä "ei yhtään" vastanneilta oppilailta heidän harrastuksistaan ja yrittää pohtia, jos niistä sittenkin olisi hyötyä kurssilla. Ideana on saada opiskelijat kyseenalaistamaan teknologian tai taiteen jyrkkärajaista määrittelyä. 

Voitte keskustella yhdessä taiteen tai luovuuden määrittelystä.  Onko tulevaisuudessa ammatteja, joissa luovuutta ei tarvitse lainkaan? Mikä lasketaan luovaksi tai taiteelliseksi? Jos kirjoitat koodia sattumanvaraisesti ajattelematta lopputuloksena syntyvää kuviota, ja jos kuviosta tulee hieno, voiko se olla taidetta? Oletko silloin itse taiteilija, vai onko se tietokone?

Pyydä opiskelijoita nyt pysymään  paikallaan, mutta vastaamaan seuraavaan kysymykseen. Voit jakaa puheenvuoroja viittauksien mukaan.

Kysy jälleen oppilailta perusteluita. Voitte myös keskustella yhdessä kysymyksen määrittelystä. Mitä oikeastaan on teknologia? Onko tulevaisuudessa ammatteja, joissa teknologiaa ei tarvitse lainkaan? Olisiko kaikkien hyvä osata ohjelmoinnin alkeet tulevaisuudessa?

Pyydä lopuksi oppilaita pitämään paikkansa x- ja y-akseleilla, mutta liikkumaan z-akselilla nousemalla varpailleen tai menemällä kyykkyyn.

Voit rohkaista oppilaita olemaan realistisia vastauksen kanssa. Kaikki kurssit eivät ole kaikille yhtä tärkeitä, mikä ei haittaa. Voitte tämän kysymyksen kohdalla vielä pohtia, minkälainen kurssi on muihin kursseihin verrattuna. Mitkä kurssit ovat lähellä ohjelmointia, mitkä eivät liity siihen lainkaan? Jos oppiaineista, jotka eivät liity lainkaan ohjelmointiin tulee esiin esimerkiksi kuvataide tai liikunta, voit yrittää keksiä linkkejä näiden välille.

Kurssin tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelijat pääsevät toteuttamaan itseään teknologian avulla, innostuvat tekemistään asioista ja oppivat samalla hieman ohjelmointia.

Kurssin käytännöistä puhuessa kannattaa varoa ettei opiskelijalle tule olo, että korkea osaaminen tai "älykkyys" ovat tärkeitä, jotta kurssilla voisi suoritua hyvin. Kurssista ei anneta arvosanaa, ja tärkeintä on itsensä toteuttaminen sekä sellaisen projektityön toteuttaminen, joka on mielekäs opiskelijan lähtötason, ajankäytön ja motivaation kannalta.

Ohjaajan kannustuksella on suuri merkitys siinä, millaiseksi opiskelijan kokemus hänen omasta luovasta toimijuudestaan muodostuu. On tärkeää rohkaista kaikkia opiskelijoita itseilmaisuun, oman näkemyksen toteuttamiseen ja välineillä leikittelyyn. Mokaamisvapaan ilmapiirin luomisessa voi toimia esimerkkinä ja kannustaa kokeilemaan yllättäviä ja kummallisiakin asioita. Mitä hienoimmat lopputulokset saattavat saada alkunsa bugista - niitä ei siis tarvitse pelätä!