06.09.2017 — by Reetta Heiskanen

Annin tarina: Mehackit-kurssin jälkeen teknilliseen korkeakouluun

In Categories: Educator Suomeksi


Anni Schalin, 20, tutustui luoviin teknologioihin ensimmäistä kertaa 18-vuotiaana Mehackitin kurssilla Helsingin Suomalaisessa Yhteiskoulussa. Kyseisellä kurssilla Anni myös rakensi ensimmäiset robotiikkaan liittyvät projektinsa. Nyt, kaksi vuotta myöhemmin Anni opiskelee Aalto-yliopistossa ja - tattadaa - ohjaa Mehackitin lukiokurssia espoolaisessa lukiossa!


Päädyimme juttelemaan Annin kanssa teknologian mahdollisuuksista, oman reitin löytämisestä ja tulevaisuuden haaveista. 


Moi Anni! Vedit keväällä Mehackitin luovan teknologian kurssia Etelä-Tapiolan lukiossa Espoossa. Miltä kurssin ohjaaminen tuntui?

Ohjaaminen tuntui mielekkäältä, mutta haastavalta; osa kurssin opiskelijoista pääsi todella pitkälle robotiikan ja ohjelmoinnin kanssa ja kysymykset minulle ohjaajana olivat sen mukaisia...  Toisaalta aika kului tuntien aikana kuin siivillä ja hauskaa oli!

Oikeastaan tutustuit Mehackitiin ensimmäisen kerran jo talvella 2015 omassa lukiossasi, kun Mehackit järjesti luovan teknologian pilottikurssin SYK:issä. Olitko ennen tuota kurssia rakentanut mitään teknologiaan liittyvää?

Olin koodannut ihan vähän erään kesätyön yhteydessä, mutta Arduino ja muut kurssilla käytetyt alustat olivat minulle uusia.

Mikä robottien rakentelussa tuntui silloin erityisen hauskalta?

Pidin siitä, kuinka konkreettinen robotti on. Usein koodatessa, varsinkin alkuvaihessa on hankalaa saada todella näkyviä tuloksia nopeasti aikaan (tai saa, jos käyttää oikeita työkaluja, mutta silloin en käyttänyt). Robottien kanssa oman käden jäljen näkee nopeasti. 

Hait lukion jälkeen Aalto-yliopistoon opiskelemaan. Mitä opiskelet tällä hetkellä?

Opiskelen informaatioverkostoja Aallon perustieteiden korkeakoulussa. Pääaineeni yhdistää tietotekniikkaa, taloutta ja ihmistä, ja meiltä valmistutaan hyvinkin erilaisiin työtehtäviin.

Tuntuiko opiskelupaikan valinta heti selvältä?

Kyllä ja ei. Olen kiinnostunut hyvin laajasti erilaisia asioista, ja olen yläasteen ja lukion aikana halunnut aina lääkäristä lastentarhanopettajaan asti, ja vasta lukion tokalla tekniset alat rupesivat kiinnostamaan. Sen jälkeen informaatioverkostot tuntui aika nopeasti hyvältä vaihtoehdolta, mutta ei vieläkään varmalta - myös teknisemmät alat kuten tietotekniikka ja automaatio- ja systeemitekniikka kiinnostavat.

Oikeastaan minulle ei ole vieläkään selvää, mihin lopulta päädyn, ja olenkin harkinnut esimerkiksi kasvatustieteitä tekniikan lisäksi.

Miksi nuorten kannattaa sinun mielestäsi tutustua teknologiaan rakentamisen ja ilmaisun välineenä?

Oikeastaan teknologia on itseilmaisun väline, siinä missä musiikki tai kuvataidekin. Tällaisista välineistä on suurta hyötyä niin hauskanpidon kuin ihan elämänkin kannalta. Ikinä ei voi tietää, mikä opittu taito lopulta palkitsee, mutta kannattaa olla utelias. 

Mikä erilaisissa teknologioissa kiehtoo sinua tällä hetkellä kaikista eniten?

Tällä hetkellä olen hyvin kiinnostunut siitä, miten teknologiaa voisi hyödyntää opetuksessa tai muussa kasvatustyössä, ja millä keinoilla muun muassa koodausta kannattaa opettaa eri-ikäisille ihmisille. 

Kiitos Anni! <3 Mahtavaa, että päädyit Mehackitin lukiokurssilta vielä meille töihin. Tsemppiä maailman muuttamiseen!

Lukiolainen, haluaisitko Mehackit-kurssin myös omaan lukioosi? Vinkkaa koulunne opinto-ohjaajaa lähettämään s-postia osoitteeseen hello@mehackit.org tai ole vaikka itse yhteydessä! Mehackit lukiokursseja on ollut valittavana jo yli 60:ssä lukiossa ympäri Suomen. 




05.10.2017 — by Reetta Heiskanen

Hur kan man lära ut programmering på gymnasienivä?

In Categories: Educator

Nyfiken på hur du kan komma igång med att lära ut programmering på gymnasienivå? Så här gjorde vi på Viktor Rydberg Gymnasium (VRG) i Stockholm. 

Det var första gången en kurs i programmering hölls på VRG och det blev möjligt genom ett samarbete mellan Mehackit och skolorna. Här berättar vår instruktör Hanna Thenór Årström mer om sina erfarenheter från VRG.




“Mehackit har hållit programmeringskurser på över 60 gymnasieskolor i Finland, men det här var första gången i Sverige, och det var jag som fått jobbet att instruera eleverna. 20 elever från Naturvetenskapliga, Estetiska och Ekonomiprogrammen på Viktor Rydberg Gymnasium Odenplan och Jarlaplan hade valt Programmering 1 som tillvalskurs under läsåret 2016-17.

Inför första lektionen var jag faktiskt riktigt nervös - 20 elever som förväntade sig något nytt och spännande, skulle jag kunna leverera?

Hösten ägnades åt visuell programmering med Processing, ett animeringsverktyg för konstnärer och designers. Elever som aldrig förr skrivit en rad kod utvecklades till att kunna koda spel och interaktiva program. Andra elever med tidigare erfarenhet fick djupare kunskap och förståelse för programmeringsspråkets uppbyggnad och möjligheter.

Det var spännande att ha en grupp med blandade erfarenheter, och i slutet av terminen presenterade de sina animeringar för varandra.

På våren bytte vi fokus och började med hårdvaruprogrammering och robotik med Arduino, något eleverna sett fram emot mycket. Med hjälp av Mehackits läroplattform lärde sig eleverna att koppla sensorer och motorer till minidatorn Arduino och koda den från sina datorer, för att styra olika robotar.

Elevernas växande intresse har varit drivkraften för mig att fortsätta hitta sätt att inspirera dom till vad som är möjligt i framtiden. Det har varit speciellt intressant att se elever som inte går ett teknikprogram inse vilka möjligheter som finns i programmering och teknik.

Många elever uttryckte, att oavsett vad de jobbade med i framtiden, skulle den fördjupade förståelsen för dessa saker komma till hjälp. Den 17 maj presenterar eleverna sina slutprojekt i Arduino och vi kommer få se allt från ritande robotarmar till fordon som undviker hinder eller plockar upp föremål från golvet.

Det har varit helt fantastiskt att se eleverna utvecklas så mycket på bara ett år. Jag hoppas att fler skolor kommer ta tillvara på den möjligheten i framtiden.”

Vill du höra mera om Mehackit verksamhet i skolorna? Skicka oss e-mail contact@mehackit.org och läs mera www.mehackit.org/schools 


04.28.2017 — by Reetta Heiskanen

Sweden, we are looking for a programming instructor!

In Categories: Educator In English

Are you interested in educating the youth with technology skills? Would you like to be part of the Mehackit family?




Mehackit organizes programming and robotics courses in high schools in the Nordics. Our courses have given young students in over 50 towns and cities in the Nordics and UK the chance to experience coding through art, music and hardware. Our enthusiastic instructors, the beginner-friendly content and the online platform help build (technological) self-confidence.

We are now looking for a new programming instructor to guide our course and possible teacher trainings in Swedish high schools, especially in Stockholm and Gothenburg area. 

Mehackit trains its instructors for the Mehackit material and content of the course. After the training, the instructor (you?) will hold the course in a high school that has been scheduled in advance. Our vision is to equip the next generation with creative technology skills in a democratic way and wider reach than ever before in history.

What do we expect from Mehackit instructors?

  • Skills and interest in programming (basic knowledge in programming, university course completed/MOOC)
  • Interest in pedagogy and working with 15-18 year olds 
  • A creative mindset when it comes to technology
  • Fluent skills in Swedish and good English skills 
  • The ability to describe central concepts of programming in a fun way

If you're interested, apply by emailing a free application to jobs@mehackit.org. We can't wait to hear from you!

What: Half-time Mehackit instructor, Stockholm area, paid
When: Autumn term 2017
How to apply?: Send us an application now and become part of the stellar Mehackit-team <3

"It has been so great to see the students evolve both in programming and creativity. I have learned a lot about pedagogy and the value of creativity on technology education." -Hanna Årström, Mehackit Instructor

"The Mehackit course has been fantastic and a great experience for our students at Viktor Rydberg Gymnasium. They gained some insight to their own understanding about the digital world and programming. They were even able to apply their own interests to the technology projects they built." - John Di Maria, Assistant Principal, Viktor Rydberg Gymnasium









03.23.2017 — by Reetta Heiskanen

Elisa x Mehackit: ohjelmointiopetusta äideille ja tyttärille

In Categories: Sonic Pi Suomeksi



Mahtavia uutisia äidit ja tyttäret tai vaikka tädit ja mummit! Me Mehackitillä haluamme kannustaa kaikkia tarttumaan rohkeasti teknologiaa sarvista kiinni ja nyt olemme yhdistäneet voimamme Elisan kanssa. 

Elisa ja Mehackit järjestävät Elisan Kulmassa 1.-2.4 kolme musiikkiohjelmoinnin työpajaa. 

Ilmoittaudu mukaan oheisista linkeistä:


1. Työpaja - Lauantai 1.4 klo 10-13

2. Työpaja - Lauantai 1.4 klo 15-18

3. Työpaja - Sunnuntai 2.4 klo 10-13


Työpajat ovat maksuttomia ja täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Kullekin kurssille mahtuu 10 paria. Osallistujien alaikäraja on 13 vuotta.

Mukana kannattaa olla vähintään yksi yhteinen läppäri per osallistujapari, mutta mielellään molemmille omat. Läppärin merkillä ei ole väliä. Mukaan voi tuoda myös omat kuulokkeet. Kaikki muut tarvittavat ohjelmat jaetaan osallistujille ennen kurssin alkua ja sen aikana. Työpajoissa hyödynnetään Sonic Pi -ohjelmointialustaa. 

Mikä Sonic Pi?

Mehackitin ytimessä on ohjelmoinnin opettaminen hauskalla ja luovalla tavalla: tätä kautta ensikertalaisetkin innostuvat ohjelmoinnista, ja mekaanisen suorittamisen sijaan teknologian rakentaminen tuntuu alusta alkaen hauskalta. Tätä kautta syntyy syvempi innostus hypätä teknologian ihmeelliseen maailmaan.

Mehackitin Tommi pohti pitkään, miten musiikkia voisi opettaa koodaten. Lopulta hän innostui Sonic Pi -livekoodausympäristöstä, joka on kehitetty Raspberry Pi:lle. Sonic Pi on britannialaisen Sam Aaronin Cambridgen yliopistossa kehittämä ohjelma ja se on sittemmin julkaistu ilmaiseksi ladattavaksi monille käyttöjärjestelmille.

Sonic Pin komennot ovat samalla Ruby-ohjelmointikielen perusteet. Mehackitin Sonic Pi kurssin oppimateriaalit on julkaistu verkossa muidenkin käyttöön.

Olemme todella innoissamme tästä! Nähdään Elisa Kulmassa huhtikuun alussa!

- Team Mehackit






03.17.2017 — by Tommi Toivonen

On the Road with CodeBus Africa

In Categories: Educator



We just can't tell you in thousand words how excited we are about CodeBus Africa! The project, that is currently on the road in Uganda, is teaching basic programming skills to local youngsters in dozens of workshops held in 10 African countries.


Back in January, we interviewed Irena Bakić (Project Lead at CodeBus Africa) about the expectations of the whole project as they were still preparing and planning the trip. Mehackit is one of the partners of the project and the CodeBus Africa workshops are based on our “Music programming with Sonic Pi” workshop.

Now, after almost two months later, the journey has started and we had a chance to sit down with Vilma Hämäläinen (Communications Lead at CodeBus Africa) and Jukka Eerikäinen (Workshop Instructor at CodeBus Africa and Mehackit) to discuss their experiences on the first leg of CodeBus Africa in Ghana, Nigeria and Ethiopia. The CodeBus Africa is set to go on until the end of May and the team continues to do workshops in Kenya, Uganda, Tanzania, Zambia, Namibia, Mozambique and South Africa.

Jukka and Vilma, I've been really excited to follow CodeBus Africa trip in social media, and the energy around it is so positive and tangible. It seems like it is making a huge positive impact! I can imagine you probably feel the same, only in hundredfold. So, what’s your overall vibe so far from the trip?

Jukka: Amazing. Simply amazing. The response to Sonic Pi and the workshops has been overwhelmingly positive, pretty much everyone is having fun, and in the end everyone has learned enough to write something of their own, even the ones with no prior computer experience.

Vilma: Motivated, focused, excited. It’s been very satisfying to see how important the project is to everyone involved, and how the shared ambition has pushed us to do great work together. Most importantly we’ve offered youth a positive experience in creative technology. At the same time we’ve created important connections between African and Finnish people.

Jukka, you've been teaching in the workshops. Can you tell us what have the student groups been like?

Jukka: The variety has been huge, from 9-year-olds from outside the official education system who have never used a computer before, much less programmed one, to bearded 18-year-olds from private schools that already have some experience with programming. We even had a pair of around 19-years-old guy and a kid around 10 years, and somehow even that worked out nicely! With Sonic Pi there's a lot of leeway designing the structure: what to take in and what to leave out.

What is the most heartwarming moment you remember from the trip?

Jukka: So hard to pick just one! One of the first moments that truly stuck with me was in the very first workshop in Accra, when the students got some melodies going for the first time and they really really wanted to show them to everyone, to each other and to the instructors. No need to ask if I could listen to what you've created, they were so proud of their work - and rightly so!

Vilma: We had quite a touching debrief on our last day in Ghana. We’d pulled off a fantastic week together and our local partner STEMbees had been able to network on ministry level, which was very valuable for their future plans. Emotions were high and everyone kept swallowing their tears. I also remember one workshop participant saying, when asked about what she will remember from the workshop, “I will never forget Madam Anniina.” This goes to show that Mehackit and Aalto have put together a fantastic bunch of instructors :)

What is your biggest learning experience from CodeBus?

Vilma: On a personal level CodeBus has reminded me of how exciting teamwork can be. The high you get out of coming together under pressure is sweet and the experience teaches you a lot.

Jukka: I think one of the biggest eye-openers to me personally was that background, when it comes to using computers and smartphones and whatever, doesn't really seem to affect learning speed all that much! I mean, sure, the ones who are not all that proficient with computers will type a lot slower, but that's not where the most time is spent anyway. The amount of time it takes to pick up and understand the core concepts seems to be pretty much the same within an age group.

Thanks for your time Vilma and Jukka, it has been a pleasure talking with you and have your insight in the workshops and the whole project! The future of CodeBus Africa certainly looks bright, and we wish the project and the remaining workshops all the best!

Mehackit is an official partner in CodeBus Africa, a project coordinated by Aalto Global Impact.





03.03.2017 — by Mikko Eloholma

Mehackitin kursseilla luovuus on ydinasia

In Categories: Educator Suomeksi



Mehackitin kursseilla korostetaan luovuutta osana opetusta ja oppimista. ”Luovasta teknologiasta” on muodostunut meille toimintaamme ja fiilistämme kuvaava avainkäsite. Luovuus on opetuksessakin paljon käytetty kiehtova termi, mikä toisaalta tekee siitä myös hyvin moniselitteisen. 


Mehackitin koko toiminta lähtee teknologian tasa-arvoisuuden tavoitteesta. Meille on tärkeää, että kuka tahansa voi osallistua työpajaamme tai kurssillemme taustastaan riippumatta ja saada positiivisen kokemuksen teknologiasta.  Ohjelmoinnin verkkokursseissa voi olla uhkana se, että niille osallistumisen koetaan vaativan aiempaa harrastuneisuutta tai poikkeuksellista lahjakkuutta, vaikka näin ei asia olisikaan. Olemme halunneet välttää tällaisen perinteisen ”ohjelmointistigman” ja opettaa ohjelmointia ja teknologiataitoja hieman eri näkökulmasta.

Mikä on siis sellainen tapa lähestyä teknologiaa ja ohjelmointia, että siitä voisi kiinnostua kuka tahansa? Tärkein opetustavoitteemme on saada aikaan kokemuksia, joissa aiemmin teknologioihin passiivisena käyttäjänä suhtautunut henkilö ymmärtäisi itsekin voivansa osallistua teknologioiden tekemiseen ja tuottamiseen.

Oppimistutkimuksen piirissä kuuluisassa Bloomin Taksonomiassa luovuus on kaikista korkeimman tason taito, ja siihen ”käsiksi pääseminen” vaatii muistamista, ymmärtämistä, soveltamista, analysoimista ja arvioimista. Monilla yliopistojen johdantokursseilla luomisen taso jää kaukaiseksi haaveeksi, koska ohjelmoinnin perustaitojenkin omaksuminen vaatii paljon aikaa ja toistoa. Bloomin taksonomiassa luovuus ymmärretään luovana ongelmanratkaisuna suunnitellun tuloksen saavuttamiseksi.


Luovuutta voi kuitenkin lähestyä myös enemmänkin tapana tehdä ja katsoa teknologioita. Emme ajattele, että kurssilaiset voisivat suoraan ”loikata” Bloomin taksonomian korkeimmille tasoille, mutta ajattelemme, että luovuuden olisi tärkeää silti olla jollain tapaa osa opetusta ja oppimista alusta alkaen! Luovalla teknologialla viittaamme juuri tähän. Luovuus voi olla oppimistavoitteen lisäksi myös oppimismenetelmä ja samalla tapa tutustua teknologioihin sekä ymmärtää niitä.

Näin ajateltuna luovuus korostuu myös valitsemissamme opetustyökaluissa. joissa ohjelmointi kytkeytyy todellisen maailman ilmiöihin melko suoraviivaisesti esimerkiksi äänen, visuaalisten kuvioiden tai robotiikan kautta. Käyttämissämme työkaluissa korostuu ilmiöpohjaisuus ja ne mahdollistavat kokeilun ja luomisen pienellä kynnyksellä. Vaikka liikenteessä luovivan robottiauton tai livenä vedetyn dj-keikan tekeminen säilyy luovuutta ja pitkällistä harjoittelua vaativana tavoitteena, on tärkeää, että mahdollisimman nopeasti saa luotua ainakin jotain tarpeeksi konkreettista, jotta oppimisen kipinä syttyy!  


02.23.2017 — by Sanna Reponen

Elektroniikkaa ja ohjelmointia - miksi juuri Arduinolla?

In Categories: Educator Suomeksi

Opetuskäyttöön suunniteltua robotiikkaa on nykyisin tarjolla hurjasti, ja sopivimman vaihtoehdon haarukointi voi viedä aikaa. Vakiintuneimpien alustojen kuten Lego Mindstormsin etu on skaalautuvuus kaikille luokka-asteille, eikä koulujen tarvitse pelätä tuotteen äkillistä katoamista markkinoilta. Uusista tulokkaista minua kiinnostaa eniten pikkuinen mikrokontrolleri micro:bit, joka toivottavasti rantautuu pian täydellä teholla myös Suomeen. Omassa työssäni teknologiakasvatuksen parissa olen hyödyntänyt eniten Arduinoa, maailman suosituinta ohjelmoitavan elektroniikan alustaa. Kuinka hienoa on työskennellä oppijoiden kanssa teknologialla, joka on oikean maailman työkalu - jota todella käytetään prototyyppien, mediataiteen, harrastusprojektien ja ihan oikeiden tuotteiden toteuttamiseen kaikkialla maailmassa!


Moottoroitu Arduino-kana valmistumassa Oslon Biblo Tøyenissa

Mustat laatikot ovat minusta vähän epäilyttäviä. Usein opetusrobotiikkasarjat koostuvat suljetusta, salaperäisestä keskusyksiköstä ja vain tämän sarjan kanssa yhteensopivista antureista ja laitteista, kun taas Arduino on avointa teknologiaa. Kaikki osat ja ratkaisut ovat näkyvillä, dokumentoituja ja vapaasti pöllittävissä. Tavallisesta sähkötarvikeliikkeestä löytyvät komponentit toimivat Arduinon kanssa, ja ohjelmoimaan pääsee kaikilla käyttöjärjestelmillä. Hankaluutena opetuskäytössä on, kuinka ohjata oppijat mahdollisimman nopeasti toteuttamaan itseään sen sijaan, että suurin osa käytettävissä olevasta ajasta kuluu peruskytkentöjen ja tekstipohjaisen ohjelmoinnin opetteluun. 

Aloittelijan voi olla vaikea improvisoida Arduinolla tai keksiä, mitä alustalla haluaisi tehdä: mitä enemmän taitoa kertyy, sitä helpompaa on ideoida uutta. Apuna ongelmaan ovat paitsi graafiset ohjelmointiympäristöt ja helposti kytkettävät anturi- ja laitemoduulit, myös kekseliäs oppimateriaali ja taitava ohjaus. Opetussisältöjä suunniteltaessa on pystyttävä hoksaamaan juuri oikeat oikoreitit: missä kohtaa kannattaa kopioida koodia ja keskittyä pelkkien parametrien viilaamiseen, missä vaiheessa on hyvä unohtaa koko elektroniikka- ja ohjelmointipuoli hetkeksi ja käyttää huolella aikaa rakenteluun ja projektin esteettiseen puoleen? Mitkä vaiheet koodissa kirjoitetaan oppijoiden kanssa yhtä matkaa ja huolella pureskellen? Pelkkien komponenttien lisäksi käsillä olisi hyvä olla runsaasti materiaaleja, joista voi ammentaa ideoita: mm. kierrätys- ja askartelumateriaalit, lelut, arkiesineet, puu ja kangastilkut ovat käteviä. Valmis Arduino-projekti voi lopulta olla ommeltuna vaatteeseen, parvekkeella kastelemassa kukkia tai pörräämässä pitkin lattiaa jäätelöautoksi naamioituna. Monipuolisuus on mieletön valtti.  



Mihin projektiin ryhtyisin itse seuraavaksi? Raspberry Pi olisi tarpeen, kun Arduinolta tulevaa tai sille menevää tietoa täytyy prosessoida, ja alusta on minulla vieläkin tosi huonosti hanskassa. Testailulistalla on myös ällistyttävän kompakti ja edullinen Arduino-yhteensopiva Wemos, joka toimii myös WiFi-verkossa. Eniten juuri nyt odotan silti pääsyä jouluvalojen häkkäysprojektini kimppuun - Mehackitin toimistolta löytyi rikkinäinen LED-köynnös, jonka pelastin roskiksesta. Miksi ostaa valkoisia ledejä, jos niitä saa sata ilmaiseksi? Läpikuultava johto on vieläpä kaunista. Haluan tässä projektissa oppia, kuinka isoa liutaa laitteita voi ohjata pienellä määrällä Arduino-portteja sekä ennen kaikkea saada aikaiseksi mahtavan, Arduino-ohjatun LED-himmelin. Itselleen armelias maker asettaa tavoiteaikataulun tarpeeksi väljäksi: jouluksi kotiin 2017!




02.13.2017 — by Heini Karppinen

Kuppi teetä ja valinnaisainevalintoja

In Categories: Suomeksi

Oli kirkas helmikuinen pakkaspäivä, kun saimme toimistollemme vieraaksi Sofie Lindbladin, joka käy Helsingissä 7. luokkaa. 



Sofiella oli edessä koulun valinnaisainevalinnat, ja häntä kiinnosti tutustua ohjelmointiin ennen päätösten tekemistä. Keitimme teetä ja rupattelimme luovasta teknologiasta Sannan, Henrietan ja Heinin kanssa. ”Odotin erilaista toimistoa, mutta tämä onkin tosi kodikas!”

”Teknologiaa voi opettaa ja oppia hirveän monella tavalla. Tärkeintä on löytää se oma juttu, mitä on kivaa rakentaa tai tehdä. Jokainen opettaja myös opettaa esim. koodausta hieman eri tavoilla.” Sanna, Henrietta ja Heini kertoivat omista taustoistaan. Yksi sanoi aiemmin lähes vältelleensä tietokoneita ja toinen oli nuorempana kokenut teknologiamaailman itselleen vieraana, kunnes löysi jotain itselleen tärkeää. 

Sofielle oli kuitenkin kertynyt jo kokemusta ohjelmoinnista aiemmassa koulussa. ”Mä oon vähän koodannut Scratchillä, mutta en mä kauheasti innostunut siitä silloin.”

Kosketus teknologiaan mobiilipalveluista 

Keskustelumme siirtyi nettipalveluihin, ja Sofie kertoi kirjoittaneensa itsekin koulussa blogia, jota ei tosin vielä ole julkaissut. ”Mun lempisovellus on kyllä Instagram, koska kaikki mun kaverit on siellä ja mä saan sieltä tosi paljon inspiraatiota kaikkiin juttuihin. Palveluna se on tosi edistynyt: sen käytettävyyteen on panostettu paljon, siellä on helppoa etsiä ihmisiä, ne löytyvät helposti ja kaikki toiminnot näkyvät selkeästi.” 

Käytettävyys on Sofielle tärkeä kriteeri palvelun käyttämiselle. ”Koska näitä käyttää tosi iso joukko ihmisiä, on käytettävyyden miettiminen tärkeää." 

Luovan teknologian kokeiluja: leluhakkerointia ja musaa       

Päädyimme testailemaan muutamaa käyttämäämme luovaa teknologiaa. Ensin tutustuimme leluhakkerointiin Micro:bitillä, joka on opetuksellinen ja luovuuteen inspiroiva työkalu. Koodasimme myös muutaman rivin verran biisejä Sonic Pi:lla, joka on opetuksellinen ohjelmointiympäristö, joka yhdistää tekstipohjaisen koodauksen ja elektronisen musiikin tuottamisen. ”Kotona voit jatkaa biisintekoa Sonic Pi:lla!”

”Onko se tosi tarkkaa, että kirjoittaa kaiken oikein?” muistelee Sofie aiempia kokemuksiaan. ”Onhan se aika tarkkaa, mutta tässä Sonic Pi:ssa on tällainen ominaisuus, joka kertoo, missä virhe on. Korjaaminen on helppoa ohjeiden kanssa! Muiden tekemiä valmiita pätkiä voi myös aina kopioida ja yhdistellä.” 

Valinnaiskurssit valitaan seiskalla kahdeksi vuodeksi eteenpäin      

Sofien mielestä valinnaiskurssivaihtoehtoja on koulussa hyvin tarjolla, ja todellinen haaste onkin siinä, että niitä saa valita aika vähän. ”Mä haluaisin ehkä valita niitä enemmän, ja se vähän ehkä pelottaa, että ne on ne mun aineet sitten 8. ja 9. luokalla. Haluaisin valita oikein.” 

Kannustamme Sofieta rohkeasti kokeilemaan uutta. Aina voi myöhemmin elämässä muuttaa suuntaa ja tehdä uusia valintoja. ”Mä olen suunnitellut valita ranskan, kuvataiteen ja yrittäjyyden. Yrittäjyydessä saa luoda oman yrityksen, ja saan valita haluanko vaikka perustaa pienen kahvilan, tehdä huppareita tai kasseja, ja jos sitten menee hyvin, tienaa itselleen rahaa. Siellä tehdään kaikkea muutakin, opitaan yrityksistä ja sellaista.”

Emme halua kysyä, mikä Sofiesta tulee isona, koska emme taida oikein tietää sitä vielä itsekään. Meitä kiinnostaa ennemminkin, mitä hän kokee omina vahvuuksinaan. ”Mun vahvuudet on, että mietin aina positiivisesti, haluan oppia uusia juttuja ja olen aika sosiaalinen tyyppi. Koulussa osaan puhua luokan edessä.” Monia asioita voi elämässään oppia, kun niin päättää.

Teknologiaprojekteissa luovuus rajana

Palaamme lopussa vielä siihen, mitä teknologiaa hyödyntäen olisi kivaa rakennella. ”Mä haluaisin tehdä sellaisen sovelluksen, missä saa ilmaista itseään ja inspiroitua muista. Vähän kuin Instagram mutta saa kertoa omat tunteensa. Se voisi olla sellainen, että siellä ollaan jollain ’nickillä’. Hyötynä olisi se, että saisin olla mun omassa maailmassani. Siellä oppisi myös tuntemaan uusia ihmisiä, jotka tykkäisi esim. samoista kuvista ja löytäisi meitä yhdistäviä asioita, minkä seurauksena voisi sitten jatkaa juttelua yksityisesti.”                   

”Oli myös tosi kiva nähdä, miten erilaisia juttuja voikaan rakentaa esim. Micro:bitillä tai Sonic Pi:lla koodaten: saada jonkun robotin kävelemään, tehdä musiikkia tai jopa ihmiselle uuden jalan! Kyllä mä haluaisin tehdä lisää tätä. Luulin, että se oli paljon vaikeampaa, mutta aika helposti sainkin jo jotain tehtyä!”

Kiitos vierailustasi, Sofie!


p.s. Kaksi päivää vierailun jälkeen saimme alla olevan viestin:

”Tosi kiva kun sain tulla toimistollenne tutustumaan! Palautin valinnaisainepaperin kouluun perjantaina 10.2, valitsin mukaan myös koodauksen! Liimasin tarranne tietokoneeni kannelle! Toivottavasti vielä nähdään ❤ T: Sofie”


01.20.2017 — by Reetta Heiskanen

100-day adventure into creative technology in Sub-Saharan Africa

In Categories: Educator In English

We at Mehackit are excited to announce that during spring 2017 we will visit 10 African countries together with CodeBus Africa and organize creative coding workshops for local youth.




At the core of Mehackit has always been the empowerment of the youth. We teach programming through hardware, art and music and we love to bring our fun and creative approach to as many youngsters as possible. At the moment Mehackit is a growing partner of  Nordic high schools but our long-term target is to help high schools on a global scale.

In October 2016 we educated 10 students from Aalto university with the Mehackit programming materials and now these amazing students are able to instruct the workshops in Africa. We will also train more instructors in every country in order to make it possible to continue learning with Mehackit open-source curriculum.

Now as the trip is getting closer, we sat down with Irena Bakić, the project lead for CodeBus Africa to discuss what the project is all about.

Irena, what is the major goal of CodeBus Africa?

CodeBus aims to support equal opportunities for youth, especially girls, in technology by giving them an opportunity to explore programming through music, creativity and self-expression. Programming is often perceived as a solitary world, somehow cold and detached from real-life applications that would be useful or enjoyable on a personal level, and we hope to change these associations.

The first steps into learning programming can be taken together with friends, and they can be a lot of fun. The first experience should be rewarding and it should ensure that the student feels positive about learning. Mehackit has showed us that for example music as a fairly universal language offers a great medium for this.

Another important goal of CodeBus is to promote sustainable partnerships between Finnish and African innovators in education and technology during the centenary year and well beyond. The project leans strongly on the Finland 100 centenary celebration theme “Together”, and we look forward to mutual learning and co-creative efforts both during and after the journey.

How did the idea of CodeBus Africa come to life?

The idea was initiated in early 2016 by Finnish embassies in Sub-Saharan Africa. The embassies wanted to take part in the celebration of Finland’s 100th year of independence in 2017 with a project that would make the most of the themes Finland is proud of: education, equality, creativity and technology. That’s when the idea of a moving bus providing coding workshops for youth surfaced

The discussions began on the Finnish side with several interested parties in spring 2016 and Aalto Global Impact from Aalto University took over the coordination in early autumn. Mehackit was involved from the beginning as the expert on creative technology education, and they would later come to provide the workshop concept and curriculum for the project.

What do you especially love about the countries the CodeBus is going to visit?

We have fantastic partners in every country and we admire the work the local technology hubs, entrepreneurs and youth organizations have been doing in their respective communities. Especially the commitment to enhance girls’ tech education is admirable. All in all the motivation levels are high and we look forward to collaborating with everyone.

What are you hoping to accomplish during the journey?

We hope to increase awareness of creative programming and gender equality in technology both in Finland and the ten African countries – all the while bringing positive visibility to the centenary of Finland’s independence and celebrating the old and new connections between African and Finnish people.

Codebus Africa will organize workshops in Nigeria, Ghana, Ethiopia, Uganda, Kenya, Tanzania, Zambia, Namibia, Mozambique and South-Africa. We at Mehackit are really looking forward to showing our creative pedagogy, learning materials and platforms for local organisations. 

If you have any questions regarding the trip, please do not hesitate to contact hello@mehackit.org :)

You can follow CodeBus Africa and the amazing journey on Facebook, Instagram and Twitter!

01.16.2017 — by Reetta Heiskanen

Mehackit goes #educa2017!

In Categories: Suomeksi Educator

Suomen johtava opetus- ja koulutusalan tapahtuma Educa järjestetään taas 27.-28. tammikuuta. Mehackit on mukana tapahtumassa mullistamassa ajatuksia siitä, millaista tulevaisuuden teknologiaopetus suomalaisissa kouluissa voi parhaimmillaan olla. Luonnollisesti ohjelmatarjonta on myös tänä vuonna laaja, mutta jos olet käymässä Educassa, niin näitä ei ainakaan kannata missata.


1) Henrietta Kekäläinen: Koodi syö maailmaa - mitä seuraavaksi?

Mehackitin perustaja Henrietta johdattelee yleisön mullistavien kysymysten pariin Educan lavalla lauantaina. Saavu siis 28.1 klo 15.10 kuuntelemaan tulevaisuuden tärppejä.



2) Tommi Toivonen: Musiikkia koodaten

Mehackitin “artist & hacker-of-all-things” Tommi esiintyy Educa-yleisölle perjantaina 27.1. Tommi kertoo myös syistä sen takana, miksi musiikki ja äänet sopivat loistavasti ohjelmoinnin opetteluun kouluissa. Mehackitin Sonic Pi kurssimateriaaliin voi tutustua jo etukäteen täällä. Tätä ei kannata ohittaa perjantaina 27.1 klo 17.00!





Mehackitin jengin tunnistaa messuilla Mehackitin logosta ja mahdollisista yksisarvisista…. Tule rohkeasti juttelemaan tulevaisuuden koulusta kanssamme! Jos haluat sopia tapaamisen jo etukäteen tai jokin ohjelmoinnissa tai tulevaisuutta koskevissa kysymyksissä jäi askarruttamaan, voit laittaa meiliä osoitteeseen hello@mehackit.org :)

Nähdään Educassa!