08.10.2017 — by Sanna

Huomio Lahti - etsimme Mehackit-kurssiohjaajia!

In Categories: Educator Suomeksi

Oletko kiinnostunut teknologian maailmasta, haluatko auttaa nuoria saamaan ensikosketuksen koodailuun ja maker-kulttuuriin? Sinustako Mehackit-ohjaaja lukiokurssille?

Haemme nyt teknologia-alan korkeakouluopiskelijoita vetämään Mehackitin luovan teknologian kursseja Lahden seudun lukioissa lukuvuonna 2017-18! Kurssejamme on järjestetty jo 65 lukiossa ympäri Suomen.

Mehackit kouluttaa ohjaajan kurssin sisältöihin ja oppimateriaalien käyttöön, ja ohjaaja käy sovituissa lukioissa ohjaamassa seitsemän viikon kurssin (3 x 75min viikossa). Tuntikorvaus kattaa koulutuksen, ohjatut tunnit sekä valmisteluaikaa. Työ sopii hyvin myös opintojensa alkuvaiheessa olevalle.

Kursseja on kolmenlaisia:

  • Elektroniikka ja ohjelmointi Arduinolla: Kurssilla tutustutaan elektroniikkaan ja ohjelmoinnin alkeisiin rakentamalla erilaisia vimpaimia Arduino-alustalla.
  • Kuvataide ja ohjelmointi Processingilla: Kurssilla tutustutaan ohjelmoinnin alkeisiin tekemällä grafiikkaa ja animaatioita Processing-ohjelmointiympäristössä
  • Musiikkiohjelmointi Sonic Pi:llä: Tutustutaan elektroniseen musiikkiin ja live-koodaukseen Sonic Pi -ohjelmointikielen avulla.

Mitä odotamme Mehackit-ohjaajalta:

  • Ohjelmointitaitoja ja halua oppia lisää (kurssien ohjelmointialustojen ei tarvitse olla entuudestaan tuttuja!)
  • Kiinnostusta 15-18-vuotiaiden ohjaamiseen
  • Innostunutta ja luovaa asennetta ohjelmointiin ja teknologiaan
  • Taitoa selittää ohjelmoinnin peruskäsitteitä ymmärrettävällä ja hauskalla tavalla

Kiinnostuitko? 
Lähetä vapaamuotoinen hakemus ja cv: jobs@mehackit.org

Kysy lisää: Sanna Reponen / sanna@mehackit.org



06.15.2017 — by Sanna Reponen

Autoalan opiskelijat hakkeroivat Morris Minin

In Categories: Educator Suomeksi

Mehackit pääsi vetämään ensimmäistä kertaa Arduino-sisältöjä ammatillisella puolella - mitä saatiinkaan aikaiseksi Stadin Ammattiopiston autoalan opiskelijoiden kanssa?




Lähtökohdat kurssille olivat aivan mahtavat, sillä Stadin Ammattiopistosta löytyvät niin tilat kuin työvälineet haastavienkin projektien toteuttamiseen. Koululla on myös autoja! Tämän lisäksi opiskelijoiden kädentaidot ovat priimaa. 

Kurssin ainoa reunaehto oli aika - kuinka käydä läpi Arduinon ja ohjelmoinnin perusteet sekä tehdä eeppinen hakkerointi oikealle autolle parinkymmenen opetustunnin aikana?

Mukana opiskelemassa oli kaksi Stadin AO:n opettajaa: Petri Hanski opettaa autoalan ammattiopintoja ja Reetta Montonen toimii fysiikan, matematiikan ja kemian opettajana. Petri ja Reetta saivat opinnoista runsain mitoin uusia ideoita sekä valmiuksia vetää vastaavia sisältöjä jatkossa. Myös opiskelijoiden palaute kannusti: moni koki oppineensa ja innostuneensa ohjelmoitavan elektroniikan mahdollisuuksista, ja opetusta aiheesta toivottiin lisää.

Hommat aloitettiin miniprojektilla: Arduinoon, ohjelmointiympäristöön, antureihin ja kytkentöjen tekemiseen päästiin kätevästi käsiksi hakkeroimalla pehmoleluja. Aku Ankka, suursmurffi, haisunäädät ja muut metsän huono-onniset vipeltäjät saivat ryhtiliikettä servomoottoreista.


Opintojakson aikana toteutettiin myös reaktionopeuspeli, tutkittiin antureiden ja kytkimien toimintaa sekä tehtiin liikkuva pienoisrobotti. Kaikkia upeita ideoita ei ole näppärää kokeilla heti oikealla autolla, joten pienoisrobotteja voi käyttää auton anturiteknologian mallintamiseen. Piezo-kaiuttimen ja etäisyysanturin avulla voi tehdä peruutustutkan, ja esteitä väistelevien ja merkittyä reittiä seuraavien robottien avulla päästään pohtimaan robottiautojen toimintaa.

Loppuprojektimme oli ihka-aidon Morris Minin häkkääminen. Auton releisiin päästiin käsiksi Mehackitin Maker Kitin omilla komponenteilla - lisäksi tarvittiin vain ulkoinen 12V jännitelähde, josta saatiin riittävästi potkua releiden kytkemiseen päälle ja pois. Kytkimenä toimivat transistorit. Nuoret ohjelmoivat mm. ääneen reagoivat ajovalot, varoitusvalojärjestelmän liian lähellä ajavien varalta sekä testiohjelman, jolla sai vuoronperään sytytettyä kaikki valot. Loppukevennyksenä kokeiltiin ohjelmaa, joka vilkutti valoja Daruden Sandstormin tahtiin - äänianturi on aika kätevä tähän tarkoitukseen!

Stadin AO:lla palataan Arduinon pariin syyslukukaudella - kenties jo tuolloin päästään kehittelemään automaattisesti kuljettajan pituuden mukaan asettuvia sivupeilejä tai säätelemään välijäähdyttimen vesiruiskutusta sisääntuloilman lämpötilan mukaan! 




06.09.2017 — by Reetta Heiskanen

Annin tarina: Mehackit-kurssin jälkeen teknilliseen korkeakouluun

In Categories: Educator Suomeksi


Anni Schalin, 20, tutustui luoviin teknologioihin ensimmäistä kertaa 18-vuotiaana Mehackitin kurssilla Helsingin Suomalaisessa Yhteiskoulussa. Kyseisellä kurssilla Anni myös rakensi ensimmäiset robotiikkaan liittyvät projektinsa. Nyt, kaksi vuotta myöhemmin Anni opiskelee Aalto-yliopistossa ja - tattadaa - ohjaa Mehackitin lukiokurssia espoolaisessa lukiossa!


Päädyimme juttelemaan Annin kanssa teknologian mahdollisuuksista, oman reitin löytämisestä ja tulevaisuuden haaveista. 


Moi Anni! Vedit keväällä Mehackitin luovan teknologian kurssia Etelä-Tapiolan lukiossa Espoossa. Miltä kurssin ohjaaminen tuntui?

Ohjaaminen tuntui mielekkäältä, mutta haastavalta; osa kurssin opiskelijoista pääsi todella pitkälle robotiikan ja ohjelmoinnin kanssa ja kysymykset minulle ohjaajana olivat sen mukaisia...  Toisaalta aika kului tuntien aikana kuin siivillä ja hauskaa oli!

Oikeastaan tutustuit Mehackitiin ensimmäisen kerran jo talvella 2015 omassa lukiossasi, kun Mehackit järjesti luovan teknologian pilottikurssin SYK:issä. Olitko ennen tuota kurssia rakentanut mitään teknologiaan liittyvää?

Olin koodannut ihan vähän erään kesätyön yhteydessä, mutta Arduino ja muut kurssilla käytetyt alustat olivat minulle uusia.

Mikä robottien rakentelussa tuntui silloin erityisen hauskalta?

Pidin siitä, kuinka konkreettinen robotti on. Usein koodatessa, varsinkin alkuvaihessa on hankalaa saada todella näkyviä tuloksia nopeasti aikaan (tai saa, jos käyttää oikeita työkaluja, mutta silloin en käyttänyt). Robottien kanssa oman käden jäljen näkee nopeasti. 

Hait lukion jälkeen Aalto-yliopistoon opiskelemaan. Mitä opiskelet tällä hetkellä?

Opiskelen informaatioverkostoja Aallon perustieteiden korkeakoulussa. Pääaineeni yhdistää tietotekniikkaa, taloutta ja ihmistä, ja meiltä valmistutaan hyvinkin erilaisiin työtehtäviin.

Tuntuiko opiskelupaikan valinta heti selvältä?

Kyllä ja ei. Olen kiinnostunut hyvin laajasti erilaisia asioista, ja olen yläasteen ja lukion aikana halunnut aina lääkäristä lastentarhanopettajaan asti, ja vasta lukion tokalla tekniset alat rupesivat kiinnostamaan. Sen jälkeen informaatioverkostot tuntui aika nopeasti hyvältä vaihtoehdolta, mutta ei vieläkään varmalta - myös teknisemmät alat kuten tietotekniikka ja automaatio- ja systeemitekniikka kiinnostavat.

Oikeastaan minulle ei ole vieläkään selvää, mihin lopulta päädyn, ja olenkin harkinnut esimerkiksi kasvatustieteitä tekniikan lisäksi.

Miksi nuorten kannattaa sinun mielestäsi tutustua teknologiaan rakentamisen ja ilmaisun välineenä?

Oikeastaan teknologia on itseilmaisun väline, siinä missä musiikki tai kuvataidekin. Tällaisista välineistä on suurta hyötyä niin hauskanpidon kuin ihan elämänkin kannalta. Ikinä ei voi tietää, mikä opittu taito lopulta palkitsee, mutta kannattaa olla utelias. 

Mikä erilaisissa teknologioissa kiehtoo sinua tällä hetkellä kaikista eniten?

Tällä hetkellä olen hyvin kiinnostunut siitä, miten teknologiaa voisi hyödyntää opetuksessa tai muussa kasvatustyössä, ja millä keinoilla muun muassa koodausta kannattaa opettaa eri-ikäisille ihmisille. 

Kiitos Anni! <3 Mahtavaa, että päädyit Mehackitin lukiokurssilta vielä meille töihin. Tsemppiä maailman muuttamiseen!

Lukiolainen, haluaisitko Mehackit-kurssin myös omaan lukioosi? Vinkkaa koulunne opinto-ohjaajaa lähettämään s-postia osoitteeseen hello@mehackit.org tai ole vaikka itse yhteydessä! Mehackit lukiokursseja on ollut valittavana jo yli 60:ssä lukiossa ympäri Suomen. 




03.23.2017 — by Reetta Heiskanen

Elisa x Mehackit: ohjelmointiopetusta äideille ja tyttärille

In Categories: Sonic Pi Suomeksi



Mahtavia uutisia äidit ja tyttäret tai vaikka tädit ja mummit! Me Mehackitillä haluamme kannustaa kaikkia tarttumaan rohkeasti teknologiaa sarvista kiinni ja nyt olemme yhdistäneet voimamme Elisan kanssa. 

Elisa ja Mehackit järjestävät Elisan Kulmassa 1.-2.4 kolme musiikkiohjelmoinnin työpajaa. 

Ilmoittaudu mukaan oheisista linkeistä:


1. Työpaja - Lauantai 1.4 klo 10-13

2. Työpaja - Lauantai 1.4 klo 15-18

3. Työpaja - Sunnuntai 2.4 klo 10-13


Työpajat ovat maksuttomia ja täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Kullekin kurssille mahtuu 10 paria. Osallistujien alaikäraja on 13 vuotta.

Mukana kannattaa olla vähintään yksi yhteinen läppäri per osallistujapari, mutta mielellään molemmille omat. Läppärin merkillä ei ole väliä. Mukaan voi tuoda myös omat kuulokkeet. Kaikki muut tarvittavat ohjelmat jaetaan osallistujille ennen kurssin alkua ja sen aikana. Työpajoissa hyödynnetään Sonic Pi -ohjelmointialustaa. 

Mikä Sonic Pi?

Mehackitin ytimessä on ohjelmoinnin opettaminen hauskalla ja luovalla tavalla: tätä kautta ensikertalaisetkin innostuvat ohjelmoinnista, ja mekaanisen suorittamisen sijaan teknologian rakentaminen tuntuu alusta alkaen hauskalta. Tätä kautta syntyy syvempi innostus hypätä teknologian ihmeelliseen maailmaan.

Mehackitin Tommi pohti pitkään, miten musiikkia voisi opettaa koodaten. Lopulta hän innostui Sonic Pi -livekoodausympäristöstä, joka on kehitetty Raspberry Pi:lle. Sonic Pi on britannialaisen Sam Aaronin Cambridgen yliopistossa kehittämä ohjelma ja se on sittemmin julkaistu ilmaiseksi ladattavaksi monille käyttöjärjestelmille.

Sonic Pin komennot ovat samalla Ruby-ohjelmointikielen perusteet. Mehackitin Sonic Pi kurssin oppimateriaalit on julkaistu verkossa muidenkin käyttöön.

Olemme todella innoissamme tästä! Nähdään Elisa Kulmassa huhtikuun alussa!

- Team Mehackit






03.03.2017 — by Mikko Eloholma

Mehackitin kursseilla luovuus on ydinasia

In Categories: Educator Suomeksi



Mehackitin kursseilla korostetaan luovuutta osana opetusta ja oppimista. ”Luovasta teknologiasta” on muodostunut meille toimintaamme ja fiilistämme kuvaava avainkäsite. Luovuus on opetuksessakin paljon käytetty kiehtova termi, mikä toisaalta tekee siitä myös hyvin moniselitteisen. 


Mehackitin koko toiminta lähtee teknologian tasa-arvoisuuden tavoitteesta. Meille on tärkeää, että kuka tahansa voi osallistua työpajaamme tai kurssillemme taustastaan riippumatta ja saada positiivisen kokemuksen teknologiasta.  Ohjelmoinnin verkkokursseissa voi olla uhkana se, että niille osallistumisen koetaan vaativan aiempaa harrastuneisuutta tai poikkeuksellista lahjakkuutta, vaikka näin ei asia olisikaan. Olemme halunneet välttää tällaisen perinteisen ”ohjelmointistigman” ja opettaa ohjelmointia ja teknologiataitoja hieman eri näkökulmasta.

Mikä on siis sellainen tapa lähestyä teknologiaa ja ohjelmointia, että siitä voisi kiinnostua kuka tahansa? Tärkein opetustavoitteemme on saada aikaan kokemuksia, joissa aiemmin teknologioihin passiivisena käyttäjänä suhtautunut henkilö ymmärtäisi itsekin voivansa osallistua teknologioiden tekemiseen ja tuottamiseen.

Oppimistutkimuksen piirissä kuuluisassa Bloomin Taksonomiassa luovuus on kaikista korkeimman tason taito, ja siihen ”käsiksi pääseminen” vaatii muistamista, ymmärtämistä, soveltamista, analysoimista ja arvioimista. Monilla yliopistojen johdantokursseilla luomisen taso jää kaukaiseksi haaveeksi, koska ohjelmoinnin perustaitojenkin omaksuminen vaatii paljon aikaa ja toistoa. Bloomin taksonomiassa luovuus ymmärretään luovana ongelmanratkaisuna suunnitellun tuloksen saavuttamiseksi.


Luovuutta voi kuitenkin lähestyä myös enemmänkin tapana tehdä ja katsoa teknologioita. Emme ajattele, että kurssilaiset voisivat suoraan ”loikata” Bloomin taksonomian korkeimmille tasoille, mutta ajattelemme, että luovuuden olisi tärkeää silti olla jollain tapaa osa opetusta ja oppimista alusta alkaen! Luovalla teknologialla viittaamme juuri tähän. Luovuus voi olla oppimistavoitteen lisäksi myös oppimismenetelmä ja samalla tapa tutustua teknologioihin sekä ymmärtää niitä.

Näin ajateltuna luovuus korostuu myös valitsemissamme opetustyökaluissa. joissa ohjelmointi kytkeytyy todellisen maailman ilmiöihin melko suoraviivaisesti esimerkiksi äänen, visuaalisten kuvioiden tai robotiikan kautta. Käyttämissämme työkaluissa korostuu ilmiöpohjaisuus ja ne mahdollistavat kokeilun ja luomisen pienellä kynnyksellä. Vaikka liikenteessä luovivan robottiauton tai livenä vedetyn dj-keikan tekeminen säilyy luovuutta ja pitkällistä harjoittelua vaativana tavoitteena, on tärkeää, että mahdollisimman nopeasti saa luotua ainakin jotain tarpeeksi konkreettista, jotta oppimisen kipinä syttyy!  


02.23.2017 — by Sanna Reponen

Elektroniikkaa ja ohjelmointia - miksi juuri Arduinolla?

In Categories: Educator Suomeksi

Opetuskäyttöön suunniteltua robotiikkaa on nykyisin tarjolla hurjasti, ja sopivimman vaihtoehdon haarukointi voi viedä aikaa. Vakiintuneimpien alustojen kuten Lego Mindstormsin etu on skaalautuvuus kaikille luokka-asteille, eikä koulujen tarvitse pelätä tuotteen äkillistä katoamista markkinoilta. Uusista tulokkaista minua kiinnostaa eniten pikkuinen mikrokontrolleri micro:bit, joka toivottavasti rantautuu pian täydellä teholla myös Suomeen. Omassa työssäni teknologiakasvatuksen parissa olen hyödyntänyt eniten Arduinoa, maailman suosituinta ohjelmoitavan elektroniikan alustaa. Kuinka hienoa on työskennellä oppijoiden kanssa teknologialla, joka on oikean maailman työkalu - jota todella käytetään prototyyppien, mediataiteen, harrastusprojektien ja ihan oikeiden tuotteiden toteuttamiseen kaikkialla maailmassa!


Moottoroitu Arduino-kana valmistumassa Oslon Biblo Tøyenissa

Mustat laatikot ovat minusta vähän epäilyttäviä. Usein opetusrobotiikkasarjat koostuvat suljetusta, salaperäisestä keskusyksiköstä ja vain tämän sarjan kanssa yhteensopivista antureista ja laitteista, kun taas Arduino on avointa teknologiaa. Kaikki osat ja ratkaisut ovat näkyvillä, dokumentoituja ja vapaasti pöllittävissä. Tavallisesta sähkötarvikeliikkeestä löytyvät komponentit toimivat Arduinon kanssa, ja ohjelmoimaan pääsee kaikilla käyttöjärjestelmillä. Hankaluutena opetuskäytössä on, kuinka ohjata oppijat mahdollisimman nopeasti toteuttamaan itseään sen sijaan, että suurin osa käytettävissä olevasta ajasta kuluu peruskytkentöjen ja tekstipohjaisen ohjelmoinnin opetteluun. 

Aloittelijan voi olla vaikea improvisoida Arduinolla tai keksiä, mitä alustalla haluaisi tehdä: mitä enemmän taitoa kertyy, sitä helpompaa on ideoida uutta. Apuna ongelmaan ovat paitsi graafiset ohjelmointiympäristöt ja helposti kytkettävät anturi- ja laitemoduulit, myös kekseliäs oppimateriaali ja taitava ohjaus. Opetussisältöjä suunniteltaessa on pystyttävä hoksaamaan juuri oikeat oikoreitit: missä kohtaa kannattaa kopioida koodia ja keskittyä pelkkien parametrien viilaamiseen, missä vaiheessa on hyvä unohtaa koko elektroniikka- ja ohjelmointipuoli hetkeksi ja käyttää huolella aikaa rakenteluun ja projektin esteettiseen puoleen? Mitkä vaiheet koodissa kirjoitetaan oppijoiden kanssa yhtä matkaa ja huolella pureskellen? Pelkkien komponenttien lisäksi käsillä olisi hyvä olla runsaasti materiaaleja, joista voi ammentaa ideoita: mm. kierrätys- ja askartelumateriaalit, lelut, arkiesineet, puu ja kangastilkut ovat käteviä. Valmis Arduino-projekti voi lopulta olla ommeltuna vaatteeseen, parvekkeella kastelemassa kukkia tai pörräämässä pitkin lattiaa jäätelöautoksi naamioituna. Monipuolisuus on mieletön valtti.  



Mihin projektiin ryhtyisin itse seuraavaksi? Raspberry Pi olisi tarpeen, kun Arduinolta tulevaa tai sille menevää tietoa täytyy prosessoida, ja alusta on minulla vieläkin tosi huonosti hanskassa. Testailulistalla on myös ällistyttävän kompakti ja edullinen Arduino-yhteensopiva Wemos, joka toimii myös WiFi-verkossa. Eniten juuri nyt odotan silti pääsyä jouluvalojen häkkäysprojektini kimppuun - Mehackitin toimistolta löytyi rikkinäinen LED-köynnös, jonka pelastin roskiksesta. Miksi ostaa valkoisia ledejä, jos niitä saa sata ilmaiseksi? Läpikuultava johto on vieläpä kaunista. Haluan tässä projektissa oppia, kuinka isoa liutaa laitteita voi ohjata pienellä määrällä Arduino-portteja sekä ennen kaikkea saada aikaiseksi mahtavan, Arduino-ohjatun LED-himmelin. Itselleen armelias maker asettaa tavoiteaikataulun tarpeeksi väljäksi: jouluksi kotiin 2017!




02.13.2017 — by Heini Karppinen

Kuppi teetä ja valinnaisainevalintoja

In Categories: Suomeksi

Oli kirkas helmikuinen pakkaspäivä, kun saimme toimistollemme vieraaksi Sofie Lindbladin, joka käy Helsingissä 7. luokkaa. 



Sofiella oli edessä koulun valinnaisainevalinnat, ja häntä kiinnosti tutustua ohjelmointiin ennen päätösten tekemistä. Keitimme teetä ja rupattelimme luovasta teknologiasta Sannan, Henrietan ja Heinin kanssa. ”Odotin erilaista toimistoa, mutta tämä onkin tosi kodikas!”

”Teknologiaa voi opettaa ja oppia hirveän monella tavalla. Tärkeintä on löytää se oma juttu, mitä on kivaa rakentaa tai tehdä. Jokainen opettaja myös opettaa esim. koodausta hieman eri tavoilla.” Sanna, Henrietta ja Heini kertoivat omista taustoistaan. Yksi sanoi aiemmin lähes vältelleensä tietokoneita ja toinen oli nuorempana kokenut teknologiamaailman itselleen vieraana, kunnes löysi jotain itselleen tärkeää. 

Sofielle oli kuitenkin kertynyt jo kokemusta ohjelmoinnista aiemmassa koulussa. ”Mä oon vähän koodannut Scratchillä, mutta en mä kauheasti innostunut siitä silloin.”

Kosketus teknologiaan mobiilipalveluista 

Keskustelumme siirtyi nettipalveluihin, ja Sofie kertoi kirjoittaneensa itsekin koulussa blogia, jota ei tosin vielä ole julkaissut. ”Mun lempisovellus on kyllä Instagram, koska kaikki mun kaverit on siellä ja mä saan sieltä tosi paljon inspiraatiota kaikkiin juttuihin. Palveluna se on tosi edistynyt: sen käytettävyyteen on panostettu paljon, siellä on helppoa etsiä ihmisiä, ne löytyvät helposti ja kaikki toiminnot näkyvät selkeästi.” 

Käytettävyys on Sofielle tärkeä kriteeri palvelun käyttämiselle. ”Koska näitä käyttää tosi iso joukko ihmisiä, on käytettävyyden miettiminen tärkeää." 

Luovan teknologian kokeiluja: leluhakkerointia ja musaa       

Päädyimme testailemaan muutamaa käyttämäämme luovaa teknologiaa. Ensin tutustuimme leluhakkerointiin Micro:bitillä, joka on opetuksellinen ja luovuuteen inspiroiva työkalu. Koodasimme myös muutaman rivin verran biisejä Sonic Pi:lla, joka on opetuksellinen ohjelmointiympäristö, joka yhdistää tekstipohjaisen koodauksen ja elektronisen musiikin tuottamisen. ”Kotona voit jatkaa biisintekoa Sonic Pi:lla!”

”Onko se tosi tarkkaa, että kirjoittaa kaiken oikein?” muistelee Sofie aiempia kokemuksiaan. ”Onhan se aika tarkkaa, mutta tässä Sonic Pi:ssa on tällainen ominaisuus, joka kertoo, missä virhe on. Korjaaminen on helppoa ohjeiden kanssa! Muiden tekemiä valmiita pätkiä voi myös aina kopioida ja yhdistellä.” 

Valinnaiskurssit valitaan seiskalla kahdeksi vuodeksi eteenpäin      

Sofien mielestä valinnaiskurssivaihtoehtoja on koulussa hyvin tarjolla, ja todellinen haaste onkin siinä, että niitä saa valita aika vähän. ”Mä haluaisin ehkä valita niitä enemmän, ja se vähän ehkä pelottaa, että ne on ne mun aineet sitten 8. ja 9. luokalla. Haluaisin valita oikein.” 

Kannustamme Sofieta rohkeasti kokeilemaan uutta. Aina voi myöhemmin elämässä muuttaa suuntaa ja tehdä uusia valintoja. ”Mä olen suunnitellut valita ranskan, kuvataiteen ja yrittäjyyden. Yrittäjyydessä saa luoda oman yrityksen, ja saan valita haluanko vaikka perustaa pienen kahvilan, tehdä huppareita tai kasseja, ja jos sitten menee hyvin, tienaa itselleen rahaa. Siellä tehdään kaikkea muutakin, opitaan yrityksistä ja sellaista.”

Emme halua kysyä, mikä Sofiesta tulee isona, koska emme taida oikein tietää sitä vielä itsekään. Meitä kiinnostaa ennemminkin, mitä hän kokee omina vahvuuksinaan. ”Mun vahvuudet on, että mietin aina positiivisesti, haluan oppia uusia juttuja ja olen aika sosiaalinen tyyppi. Koulussa osaan puhua luokan edessä.” Monia asioita voi elämässään oppia, kun niin päättää.

Teknologiaprojekteissa luovuus rajana

Palaamme lopussa vielä siihen, mitä teknologiaa hyödyntäen olisi kivaa rakennella. ”Mä haluaisin tehdä sellaisen sovelluksen, missä saa ilmaista itseään ja inspiroitua muista. Vähän kuin Instagram mutta saa kertoa omat tunteensa. Se voisi olla sellainen, että siellä ollaan jollain ’nickillä’. Hyötynä olisi se, että saisin olla mun omassa maailmassani. Siellä oppisi myös tuntemaan uusia ihmisiä, jotka tykkäisi esim. samoista kuvista ja löytäisi meitä yhdistäviä asioita, minkä seurauksena voisi sitten jatkaa juttelua yksityisesti.”                   

”Oli myös tosi kiva nähdä, miten erilaisia juttuja voikaan rakentaa esim. Micro:bitillä tai Sonic Pi:lla koodaten: saada jonkun robotin kävelemään, tehdä musiikkia tai jopa ihmiselle uuden jalan! Kyllä mä haluaisin tehdä lisää tätä. Luulin, että se oli paljon vaikeampaa, mutta aika helposti sainkin jo jotain tehtyä!”

Kiitos vierailustasi, Sofie!


p.s. Kaksi päivää vierailun jälkeen saimme alla olevan viestin:

”Tosi kiva kun sain tulla toimistollenne tutustumaan! Palautin valinnaisainepaperin kouluun perjantaina 10.2, valitsin mukaan myös koodauksen! Liimasin tarranne tietokoneeni kannelle! Toivottavasti vielä nähdään ❤ T: Sofie”


01.16.2017 — by Reetta Heiskanen

Mehackit goes #educa2017!

In Categories: Suomeksi Educator

Suomen johtava opetus- ja koulutusalan tapahtuma Educa järjestetään taas 27.-28. tammikuuta. Mehackit on mukana tapahtumassa mullistamassa ajatuksia siitä, millaista tulevaisuuden teknologiaopetus suomalaisissa kouluissa voi parhaimmillaan olla. Luonnollisesti ohjelmatarjonta on myös tänä vuonna laaja, mutta jos olet käymässä Educassa, niin näitä ei ainakaan kannata missata.


1) Henrietta Kekäläinen: Koodi syö maailmaa - mitä seuraavaksi?

Mehackitin perustaja Henrietta johdattelee yleisön mullistavien kysymysten pariin Educan lavalla lauantaina. Saavu siis 28.1 klo 15.10 kuuntelemaan tulevaisuuden tärppejä.



2) Tommi Toivonen: Musiikkia koodaten

Mehackitin “artist & hacker-of-all-things” Tommi esiintyy Educa-yleisölle perjantaina 27.1. Tommi kertoo myös syistä sen takana, miksi musiikki ja äänet sopivat loistavasti ohjelmoinnin opetteluun kouluissa. Mehackitin Sonic Pi kurssimateriaaliin voi tutustua jo etukäteen täällä. Tätä ei kannata ohittaa perjantaina 27.1 klo 17.00!





Mehackitin jengin tunnistaa messuilla Mehackitin logosta ja mahdollisista yksisarvisista…. Tule rohkeasti juttelemaan tulevaisuuden koulusta kanssamme! Jos haluat sopia tapaamisen jo etukäteen tai jokin ohjelmoinnissa tai tulevaisuutta koskevissa kysymyksissä jäi askarruttamaan, voit laittaa meiliä osoitteeseen hello@mehackit.org :)

Nähdään Educassa!



10.25.2016 — by Reetta Heiskanen

Mehackit x Micro:bit Designmuseossa

In Categories: Educator Suomeksi

Joukko 10-16-vuotiaita valuu hiljalleen sisään Helsingin Designmuseon ryhmätyötilaan, valmiina rakentamaan jotain aivan uutta. Olemme saaneet edellisellä viikolla käyttöömme parikymmentä Micro:bittiä. Mutta mikä ihme on Micro:bit?




Micro:bit on kuin minitietokone: alustalla on muun muassa 25 ohjelmoitavaa LEDiä, kaksi painonappia, kiihtyvyysanturi ja kompassi liiketiedon hyödyntämistä varten. Mini­tietokoneen avulla voi rakentaa omia teknologia­projekteja. Micro:bitit on lähettänyt Suomeen Micro:bit Foundation. 



Pienet Micro:bitit on aseteltu läppäreiden viereen ympäri huonetta ja pikkuhiljaa osallistujat ryhtyvät testailemaan, miten ne toimivat. 

Parin tunnin aikana rakennamme Micro:biteillä muun muassa erilaisia LED-installaatioita, pelejä ja ääniä.

Englannissa BBC Micro:bit Foundation on jakanut maaliskuusta 2016 alkaen noin miljoonalle seitsemännellä luokalla opiskelevalle koululaiselle oman Micro:bitin. Nyt Micro:bit Foundation haluaisi auttaa myös suomalaisia yläkouluja.

“Näiden laitteiden jakaminen kaikille 11-vuotiaille Iso-Britanniassa oli kova juttu, ja olemme seuranneet Micro:bitin vaiheita tiiviisti. Ja nyt pääsemme vihdoin tutkailemaan, kuinka se todella toimii. Ohjelmointivaihtoehtoja on paljon, mutta nopeimmin päästään alkuun graafisessa ympäristössä. Koska koodia voi tehdä selaimessa, tietokoneelle ei tarvitse asentaa mitään. Jännää nähdä, mitä työpajan osallistujat tästä tykkäävät” workshopin vetäjä, Mehackitin Sanna Reponen kertoo.

Mehackit ärjestää alkuun kaksi työpajaa, joissa Micro:bitin käyttöön voi tutustua. Toinen työpajoista järjestetään Kiasmassa perjantaina 11. marraskuuta.

Nurmijärven lukion rehtori Mikko Jordman ja Vihdin lukion lukiolainen Paavo Jordman ovat myös tulleet tutustumaan Micro:bitin käyttöön ohjelmoinnin opetuksen tukena. Mikko seuraa tarkkaavaisesti, kuinka Paavo rakentaa LED-installaatiota Micro:bitin avulla.

“Olen rakennellut paljon maker-henkisiä elektroniikkaprojekteja aikaisemminkin esimerksi Arduinojen avulla. Micro:bit vaikuttaa kuitenkin vielä hieman helpommalta alustalta lähestyä. Se ei ole yhtä helppo kuin esimerkiksi Makey Makey -projektit, mutta ei myöskään yhtä vaikeaa kuin jotkut Arduino-projektit. Siinä mielessä tämä tuntuisi soveltuvan täydellisesti yläasteille. Hienoa jos näitä saadaan Suomeen”, Mikko Jordman sanoo.

"Tämä tuntuu aika rennolta tavalta tutustua koodiin", Paavo Jordman arvioi vieressä. 

Micro:bitin käyttöä ohjelmoinnin opetuksen tukena suomalaisissa kouluissa pilotoidaan ensimmäisenä Espoossa. Pilotin tukijana toimivan Etteplan Oyj:n IoT­-liiketoimintajohtaja Jaakko Ala­-Paavola kertoo, että Micro:bit alustan edullisuus mahdollistaa laitteiden lahjoittamisen opiskelijoille omaksi.

Jaakko osallistuu myös itse ohjelmoinnin opettamiseen koulussa. “On ollut mahtavaa nähdä niin oppilaiden kuin opettajienkin innostus. Uskon että Micro:bit alusta mahdollistaa ohjelmoinnin liittämisen myös muiden oppiaineiden opetukseen", hän kertoo. 

Ja kuinka Micro:bitin kanssa sujui? Sanna summaa: “Kaksi tuntia hujahti siivillä. Osallistujat olivat erityisen innostuneita LED-matriisia hyödyntävistä peleistä sekä äänen tuottamisesta. Helppoa ja kouriintuntuvaa teknologiaa, jossa yhdistyy koodi ja konkretia - ja kun kyse on avoimen lähdekoodin projektista, alusta kehittyy jatkuvasti. Ehdottomasti jatkoon!”

Espoon pilotin jälkeen selviää, voisiko Microbit Foundation lahjoittaa Suomeen enemmänkin Microbittejä. Fingers crossed! Seuraavassa Micro:bit postauksessa tutustutaan opettajien mielipiteisiin siitä, voiko Micro:bittiä todella hyödyntää opetuksen tukena. 

Mehackitin seuraava Microbit työpaja järjestetään Helsingin Kiasmassa perjantaina 11.11 klo 16.30-19.00. Lisätiedot meilitse reetta@mehackit.org



08.29.2016 — by Reetta Heiskanen

Onko oma koulusi jo Mehackit-koulujen joukossa?

In Categories: Educator Suomeksi


Mehackitin luovan teknologian lukiokurssi alkoi Helsingin Suomalaisessa Yhteiskoulussa marraskuussa 2014.

Silloin meitä jännitti: 25 oppilasta, robotiikkaa, koodausta. Tällä kurssilla oppilaat pääsisivät itse rakentamaan teknologiaa. Mutta miten lukiolaiset ottaisivat kurssin vastaan?

Lopulta oppilaiden palaute oli hyvin rohkaisevaa: “Todella erilainen lukiokurssi. Täällä pääsi oikeasti rakentamaan asioita itse”, yksi oppilaista tokaisi.

“Opin kurssin aikana koodauksen perusteet. Se oli hauskaa, sillä en ole koodannut aikaisemmin”, SYKin kurssin oppilas arvioi. “Kurssilla mielenkiintoisinta oli kuitenkin oman teknologia-projektin toteuttaminen. Siinä sai rakentaa ja käyttää mielikuvitusta.”

Pian Helsingin SYKin kurssin jälkeen pääsimmekin testaamaan kurssia muun muassa Lauttasaaren yhteiskoulun lukiossa ja Tampereella. Järjestimme myös tamperelaisille opettajille oman tapahtuman, jossa opettajat pääsivät rakentamaan robotteja ja kokeilemaan koodaamista.

Ja nyt, syksyllä 2016 meidän lukiokurssit löytyvät jo yli 50:stä suomalaisesta lukiosta! Mehackitin lukiokursseilla on aina mukana koulusta vastuuopettaja, joka oppii samalla sisällöt itse. Tämän kautta tieto jää kouluun ja tulevaisuudessa opettaja pystyy itse järjestämään luovan teknologian kursseja.

Löytyykö oma koulusi jo listalta?


Itä-Suomi

Kuopion klassillinen lukio

Kallaveden lukio

Kuopion lyseon lukio

Kuopion taidelukio Lumit

Nilsiän lukio

Sonkajärven lukio


Lappi


Tornion yhteislyseon lukio


Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu

Haukiputaan lukio

Kastellin lukio

Laanilan lukio

Muhoksen lukio

Oulunsalon lukio

Ylivieskan lukio


Länsi- ja Sisä-Suomi

Kalevan lukio

Sammon keskuslukio

Tammerkosken lukio

Tampereen klassillinen lukio

Tampereen lyseon lukio

Tampereen Rudolf Steiner-koulu

Tampereen yhteiskoulun lukio

Ylöjärven lukio

Topeliusgymnasiet i Nykarleby


Lounais-Suomi

Kerttulin lukio

Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio


Etelä-Suomi

Eiran aikuislukio

Erkko-lukio

Gymnasiet Lärkan

Haukilahden lukio

Helsinge gymnasium

Helsingin kielilukio

Helsingin luonnontiedelukio

Helsingin medialukio

Helsingin suomalainen yhteiskoulu

Herttoniemen yhteiskoulu

Hämeenlinnan lyseon lukio

Kannaksen lukio

Karhulan lukio

Karkkilan lukio

Keravan lukio

Kulosaaren yhteiskoulu

Lahden lyseo

Lappeenrannan lyseon lukio

Lauttasaaren yhteiskoulu

Lumon lukio

Martinlaakson lukio

Maunulan yhteiskoulu ja Helsingin matematiikkalukio

Mäntsälän lukio

Nastopoli-lukio

Nurmijärven yhteiskoulun lukio

Sotungin lukio

Tiirismaan lukio

Tikkurilan lukio

Vaskivuoren lukio

Viherlaakson lukio


Lisäksi Mehackitin luovan teknologian lukiokurssi alkaa syyskuussa 2016 Tukholman Viktor Rydbergs Gymnasiumissa.

Kiitos kaikille mahtaville lukioille, opettajille, rehtoreille sekä Mehackit-kurssien ohjaajille! 

Jos toivot lisää tietoa Mehackitin luovan teknologian kursseista, ei muuta kuin sähköpostia osoitteeseen hello@mehackit.org. :)