04.09.2018 — by Kaisa

Orimattila näyttää mallia robotiikan ja ohjelmoinnin opetuksessa

In Categories: Educator Suomeksi

Orimattilan Erkko-lukion toisessa kerroksessa syntyy autoja, pelejä ja noppia Arduinoilla. Ensimmäisessä kerroksessa kuvaamataito on houkutellut luovatkin tyypit koodaamaan nykytaidemuseotasoista taidetta. Jo interaktiivisen teoksen nimi Viivojen eeppinen sota herättää uteliaisuuden!

Samaan aikaan yläkoulun puolella matematiikan opettaja on tuonut oppilaat ruokalaan rakennetulle radalle testaamaan oppilaiden rakentamia VEX IQ-robotteja. Kaikki oppilaat pääsevät tekemään robotteja matematiikan ja teknisen työn tunneilla, mutta innostuneimmat ovat jatkaneet rakentelua robotiikkakerhossa.

Tammikuussa Riihimäellä järjestetyissä kilpailuissa Orimattilan yhteiskoulun joukkue Töyhtöhyypät voitti VEX IQ Challenge -kilpailun Suomenmestaruuden ja joukkue on lähdössä seuraavaksi maailmanmestaruuskilpailuihin Yhdysvaltoihin Kentucky-osavaltioon huhtikuun lopussa.

Kaikki tämä on lähtenyt opettajien omasta innostuksesta ja rehtorin vahvalla tuella. Esimerkiksi yläkoulun robotiikka-kerho on syntynyt alun perin teknisen työn opettajan Markus Parviaisen omasta viitseliäisyydestä alkaa opetella elektroniikkaa ja robotiikkaa neljä vuotta sitten. Ensi vuonna robotiikka tulee yläkouluun jopa pitkäksi sivuainevaihtoehdoksi. 

Lukio taas on mukana mm. kahdeksan maan yhteisessä robotiikan opetuksen EU-hankkeessa, joka on mahdollistanut mm. Arduinojen, Lego Mindstormien ja VEX IQ-robottien laitehankintoja sekä kurssien tilausta Mehackitiltä. Elektroniikka ja ohjelmointi Arduinolla -kurssin he uskalsivat vetää jo tänä vuonna omin voimin. Kuvataide ja ohjelmointi Processingilla -kurssin etenemisestä vastaa juuri Mehackit-ohjaaja Kaisa Kukkonen mutta vastuuopettaja Raine Lönnfors oli mukana vakoilemassa seuraavaa kertaa varten. Tosin hän selaili jo innostuneena Musiikkiohjelmointia Sonic Pi -ohjelmistolla -kurssiakin, joten sekin lienee tulossa lukion opetusohjelmaan melko pian…

... Jos yläkerrassa on syntynyt fyysinen spinneri-peli, niin alakerrassa on syntynyt online-pelejä. Ehkä musiikkiohjelmointikurssin äänitaideprojektit ja biisit tuovat sitten molempiin vielä digitaalisen äänimaailman!


Jos koulunne on kiinnostunut luovan teknologian opetuksen kehittämisestä, auttavat Mehackitin opetyöpajat ja avoimet kurssimateriaalit suunnan löytämisessä! Mehackit-kursseja on tarjottu jo 100 yläkoulussa ja lukiossa Suomessa. Mehackit kehittää paraikaa opettajille ja ohjaajille suunnattua englanninkielistä verkkopalvelua, joka auttaa hauskojen luovan teknologian projektien, työpajojen ja kurssien viemistä luokkahuoneisiin ympäri maailmaa! Lisätietoja Heini Karppiselta.

01.17.2018 — by Heini

Tule tuotekehittäjäksi Mehackitille!

In Categories: Suomeksi

Mehackit rakentaa luovan teknologian verkkokoulutuspalvelua opettajille ja ohjaajille! Haemme tuotekehittäjää työskentelemään osana core-tiimiä. Työsi on kehittää englanninkielistä palvelua kanssamme. Toimit tiimin teknisenä asiantuntijana ja tuet sisältökehitystä. 

Mehackitin tavoitteena on lisätä tasa-arvoa teknologiaosaamiseen. Autamme opettajia ja ohjaajia antamaan nuorille omakohtaisen ja innostavan kokemuksen itse tekemisestä pedagogisesti korkeatasoisten kurssien, työpajojen ja projektien avulla. Olemme mukava, teknologis-taiteellinen tiimi.

  • Pedagogia: Sinulta löytyy intohimoa oppimisalaa kohtaan sekä mielellään kokemusta verkkopohjaisten kurssien tai oppimisratkaisujen rakentamisesta.
  • Teknologia: Kehität oppimisalustaamme yhteistyökumppaneidemme kanssa. Ymmärrät verkkopalvelun toiminnan periaatteet, osaat määritellä ominaisuuksia käyttäjälähtöisestä näkökulmasta ja osaat html/css perusteet sisällöntuotantoa varten. Esim Adobe Illustrator ja Premiere (tai vastaavien) ohjelmistojen osaaminen auttaa oppimateriaalien työstämisessä. Alustaratkaisut perustuvat olemassaoleviin palveluihin, joita kehitetään pääosin alihankintana.
  • Luovuus: Sinulla on luova lähestymistapa tuotekehitykseen sekä kiinnostusta maker-kulttuuria kohtaan.

Aloitus mahdollisimman pian. Työ on kokopäiväinen ja vakituinen. Työpaikka sijaitsee uudella toimistollamme A Gridissä, Otaniemessä.



Lisätietoja ja hakemukset cv:neen 1.2.2018 mennessä: Heini Karppinen, heini@mehackit.org.
Kerro hakemuksessa lyhyesti kokemuksestasi verkkopohjaisista kursseista tai oppimisratkaisuista.



12.20.2017 — by Mikko

Mehackit toteuttamassa teknologiapäivää Pertunmaan yhtenäiskoulussa!

In Categories: Educator Suomeksi

Etelä-Savossa Pertunmaan yhtenäiskoulussa järjestettiin 22.11. teknologiapäivä, jota Mehackitilla oli ilo ja kunnia päästä toteuttamaan! Päivää suunniteltiin yhteistyössä koulun kanssa, ja se päätettiin lopulta koostaa kahdesta Sonic Pi -musiikkiohjelmointityöpajasta.

Näin teknologiapäivän taustoja kommentoi Pertunmaan yhtenäiskoulun rehtori Sari Mäkeläinen.

"Aiemmin meillä oli tuotu ohjelmointia osaksi matematiikan opetusta sen jälkeen, kun yksi opettaja osallistui digitutor-koulutukseen. Teknologiapäivän tavoitteena oli saada lähtölaukaus aivan uudenlaiselle ohjelmoinnin opetukselle!"

Työpajojen Mehackit-ohjaajat Anni Schalin ja Anssi Grekula ovat opettaneet musiikin ohjelmointia ennenkin. Miten on, vaikuttaako oma musiikillinen tausta ohjaamiseen?

  ;

Anni: Olen ollut lähes koko peruskoulun musiikkiluokalla ja soitin kauan viulua, eli musiikillista taustaa on, mutta yllättävän vähän se vaikuttaa tekemiseen. Työpajoissa keskittytään enemmän kokeiluun ja musiikkitausta auttaa lähinnä silloin, kun oppilaat kysyvät jotain musiikin teoriaan liittyvää.

Entä mikä on tärkeintä, mitä työpajassa voi oppia?

Anssi: Nykyään me ihmiset olemme usein tietokoneen käskytettävänä. Esimerkiksi Facebookin sisältöalgoritmit koukuttavat meidät kännykän ääreen pitemmäksi aikaa kuin haluaisimme. Sonic Pi -työpajassa yläkoululaiset voivat oppia, että tämän valtasuhteen voi kääntää. Teknologia palaa huonon isännän roolista rengin paikalle.

Musiikkia ohjelmoidessa päätyy usein luomaan jotain itselleenkin melko yllättävää. Mikä oli mieleenpainuvin hetki Pertunmaan yhtenäiskoulun työpajoissa?

Anssi: Viimeisen tunnin lopulla ehdimme kuunnella muutaman teoksen. Yhden tytön tekemä monimutkainen pianomelodia kiinnitti koko luokan huomion. Nuoret vaikuttivat innostuvan siitä, mitä Sonic Pi:llä voi tehdä.

Anni: Minunkin on kyllä pakko mainita sama monimutkainen melodia, jonka yksi osallistujista teki. Oli itsekin vaikea uskoa, että kahdessa tunnissa ehti saada jotain sellaista aikaan.

Entä mitä haluaisitte vielä itse tehdä Sonic Pi:lla tulevaisuudessa?

Anni: Opettelin Mehackitin ohjaajakoulutuksessa Arduino-mikrokontrollerin, Processingin ja Sonic Pi:n yhteispeliä, ja haluaisin toteuttaa vähän laajemman projektin käyttäen näitä kaikkia kolmea yhdessä!

Anssi: Olisi hauskaa saada tehtyä Sonic Pi -versio jostain Taylor Swiftin biisistä, koska satun olemaan salainen fani!

Mehackit kiittää kuluneesta vuodesta ja toivottaa kaikille iloista joulua!

Lataa Sonic-Pi jouluksi täältä: http://sonic-pi.net/
Mehackitin online-materiaalit Sonic Pi:hin: http://sonic-pi.mehackit.org/

Alla on vielä nähtävillä tämän syksyn Sonic Pi -kiertueen keikat. Lisää on luvassa taas ensi vuonna :)












10.26.2017 — by Heini

Tervetuloa meille tettiin, Luka!

In Categories: Suomeksi

9-luokkalaiset tekevät kahden viikon työharjoittelun osana koulutyötään. Tänä syksynä saimme työkaveriksemme Luka Haavikon!



Meillä on vuosittain ollut muutama harjoittelija, ja olemme pitäneet näistä jaksoista paljon. Toivottavasti olemme pystyneet tarjoamaan myös harjoittelijoillemme mieleenpainuvia kokemuksia, jotka kantavat pitkälle eteenpäin.


Heini: Tervetuloa meille tettiin! Sanna saa kohta kertoa sulle, mitä kaikkea ollaan ajateltu, että sun kahteen viikkoon sisältyy. Ensimmäiseksi haluaisin kuitenkin kysyä, mistä sä alunperin kuulit Mehackitistä?

Luka: Oikeastaan mun isältä.. Mun isän bändin rumpali tuntee Sannan!

Heini: Hienoa, että teillä tuli tämä mahdollisuus puheeksi! Mistä koulusta sä olet?

Luka: Olen Peltolan koulusta Tikkurilasta. Se on hyvä koulu, meillä on tosi hyviä opettajia!

Sanna: Me ollaan ajateltu mennä vierailemaan sun kanssa muutamiin paikkoihin - siis sen lisäksi, mitä täällä toimistollamme tehdään. Tarkoitus olisi mennä käymään Aalto Fablabille ja Helsinki Hacklabille. Niissä on kaikenlaista kivaa, 3d-printtereitä, koneita ja kaikkea, mitä saa käyttää vaikka demojen rakentamiseen. Sitten saatiin perjantaille kutsu mennä käymään Pohjois-Tapiolan lukiossa, koska niillä on avoimet ovet ja me olemme tehneet niiden kanssa yhteistyötä.

Mikko: Ja voisimme mennä myös johonkin lukioon vierailemaan meidän uudelle robotiikan kurssille, ja itseänikin kiinnostaisi nähdä, miten kurssimateriaali toimii.

Sanna: Ensi viikolla on lisäksi iso oppimisalan tapahtuma Oppimisen Fiesta Finlandiatalolla, johon me mennään mukaan. Me ollaan mukana XEdu-yrityskiihdyttämössä. Se on suunnattu yrityksille, jotka kehittävät oppimisteknologiaa tai teknologiaoppimista, ja sehän sopii meille. Tullaan käymään sun kanssa siellä jokunen kerta, niin näet samalla, millaisia muita yrityksiä siellä on mukana. Nämä kiihdyttämöfirmat on siis pääosin mukana siellä Oppimisen Fiestassa, ja meillä on yhteinen näytteyalue, johon me menemme laittamaan oman pisteen pystyyn. Voidaan testata jotain suunnitelmia yhdessä täällä toimistolla, ja sä voisit hyvin vetää meidän toiminnallista pistettä siellä! 

Luka: Mulla tulee heti jotain aika hyviä ideoita!

Sanna: Hyvä hyvä! Ja voit testata niitä tällä ensin rauhassa. Ai niin, keskiviikkona meillä on aika tärkeä päivä, meille tulee uusia ohjaajia koulutukseen. Yksi Tampereelta, yksi Lappeenrannasta ja yksi Lahdesta. Niille vedetään koulutusta, ja sä voit olla mukana kuin olisit ohjaaja itsekin!

Heini: Ja tänään mä otan sut mukaan bisnestapaamiseen! Meille on tulossa 4Uni-ratkaisukilpailusta yksi tiimi, joiden kanssa on tarkoitus sparrailla pedagogisia ja edualaan liittyviä asioita.

Sanna: Mutta nyt mä annan sulle ensimmäisen tehtävän. Ja se on se, että saat kasata itsellesi läppärin ja dokumentoida kasaamisprosessin! Tällaisia modulaarisia tietokoneita kuten pi-top on Suomessa vielä aika vähän, ja meistä on kiinnostavaa tutkia, millainen kokemus sen käyttö on!

Luka: Okei! Sitten hommiin! 



TET-jakson hyödyiksi listataan mm. seuraavia: 

  • Saat työkokemusta ja voit kirjoittaa sen ansioluetteloosi (- Check!)
  • Tutustut uusiin ihmisiin. Tuntemalla ihmisiä eri työpaikoista, saat helpommin esim kesätöitä jatkossa. (- Check! Ei pelkkästään meidän tiimiin vaan niihin tahoihin, joihin mennään tutustumaan)
  • Opit uusia taitoja ja kerrytät tietoa, jota et ehkä saa koulusta. (- Check! Pyritään siihen, että pääset kokeilemaan erilaisia juttuja, jotka sinua kiinnostavat!)
  • Saat ideoita ammatinvalintaan. Oliko tämä sinulle sopiva työ? Mitä haluat tehdä tulevaisuudessa? (- Check! Tästä keskustelemme mielellämme mutta samalla toivomme, että valintoja ei tarvitsisi "lukita" liian aikaisin. Maailma on täynnä risteyksiä, joissa voi valita uudelleen!)


08.10.2017 — by Sanna

Huomio Lahti - etsimme Mehackit-kurssiohjaajia!

In Categories: Educator Suomeksi

Oletko kiinnostunut teknologian maailmasta, haluatko auttaa nuoria saamaan ensikosketuksen koodailuun ja maker-kulttuuriin? Sinustako Mehackit-ohjaaja lukiokurssille?

Haemme nyt teknologia-alan korkeakouluopiskelijoita vetämään Mehackitin luovan teknologian kursseja Lahden seudun lukioissa lukuvuonna 2017-18! Kurssejamme on järjestetty jo 65 lukiossa ympäri Suomen.

Mehackit kouluttaa ohjaajan kurssin sisältöihin ja oppimateriaalien käyttöön, ja ohjaaja käy sovituissa lukioissa ohjaamassa seitsemän viikon kurssin (3 x 75min viikossa). Tuntikorvaus kattaa koulutuksen, ohjatut tunnit sekä valmisteluaikaa. Työ sopii hyvin myös opintojensa alkuvaiheessa olevalle.

Kursseja on kolmenlaisia:

  • Elektroniikka ja ohjelmointi Arduinolla: Kurssilla tutustutaan elektroniikkaan ja ohjelmoinnin alkeisiin rakentamalla erilaisia vimpaimia Arduino-alustalla.
  • Kuvataide ja ohjelmointi Processingilla: Kurssilla tutustutaan ohjelmoinnin alkeisiin tekemällä grafiikkaa ja animaatioita Processing-ohjelmointiympäristössä
  • Musiikkiohjelmointi Sonic Pi:llä: Tutustutaan elektroniseen musiikkiin ja live-koodaukseen Sonic Pi -ohjelmointikielen avulla.

Mitä odotamme Mehackit-ohjaajalta:

  • Ohjelmointitaitoja ja halua oppia lisää (kurssien ohjelmointialustojen ei tarvitse olla entuudestaan tuttuja!)
  • Kiinnostusta 15-18-vuotiaiden ohjaamiseen
  • Innostunutta ja luovaa asennetta ohjelmointiin ja teknologiaan
  • Taitoa selittää ohjelmoinnin peruskäsitteitä ymmärrettävällä ja hauskalla tavalla

Kiinnostuitko? 
Lähetä vapaamuotoinen hakemus ja cv: jobs@mehackit.org

Kysy lisää: Sanna Reponen / sanna@mehackit.org



06.15.2017 — by Sanna Reponen

Autoalan opiskelijat hakkeroivat Morris Minin

In Categories: Suomeksi

Mehackit pääsi vetämään ensimmäistä kertaa Arduino-sisältöjä ammatillisella puolella - mitä saatiinkaan aikaiseksi Stadin Ammattiopiston autoalan opiskelijoiden kanssa?




Lähtökohdat kurssille olivat aivan mahtavat, sillä Stadin Ammattiopistosta löytyvät niin tilat kuin työvälineet haastavienkin projektien toteuttamiseen. Koululla on myös autoja! Tämän lisäksi opiskelijoiden kädentaidot ovat priimaa. 

Kurssin ainoa reunaehto oli aika - kuinka käydä läpi Arduinon ja ohjelmoinnin perusteet sekä tehdä eeppinen hakkerointi oikealle autolle parinkymmenen opetustunnin aikana?

Mukana opiskelemassa oli kaksi Stadin AO:n opettajaa: Petri Hanski opettaa autoalan ammattiopintoja ja Reetta Montonen toimii fysiikan, matematiikan ja kemian opettajana. Petri ja Reetta saivat opinnoista runsain mitoin uusia ideoita sekä valmiuksia vetää vastaavia sisältöjä jatkossa. Myös opiskelijoiden palaute kannusti: moni koki oppineensa ja innostuneensa ohjelmoitavan elektroniikan mahdollisuuksista, ja opetusta aiheesta toivottiin lisää.

Hommat aloitettiin miniprojektilla: Arduinoon, ohjelmointiympäristöön, antureihin ja kytkentöjen tekemiseen päästiin kätevästi käsiksi hakkeroimalla pehmoleluja. Aku Ankka, suursmurffi, haisunäädät ja muut metsän huono-onniset vipeltäjät saivat ryhtiliikettä servomoottoreista.


Opintojakson aikana toteutettiin myös reaktionopeuspeli, tutkittiin antureiden ja kytkimien toimintaa sekä tehtiin liikkuva pienoisrobotti. Kaikkia upeita ideoita ei ole näppärää kokeilla heti oikealla autolla, joten pienoisrobotteja voi käyttää auton anturiteknologian mallintamiseen. Piezo-kaiuttimen ja etäisyysanturin avulla voi tehdä peruutustutkan, ja esteitä väistelevien ja merkittyä reittiä seuraavien robottien avulla päästään pohtimaan robottiautojen toimintaa.

Loppuprojektimme oli ihka-aidon Morris Minin häkkääminen. Auton releisiin päästiin käsiksi Mehackitin Maker Kitin omilla komponenteilla - lisäksi tarvittiin vain ulkoinen 12V jännitelähde, josta saatiin riittävästi potkua releiden kytkemiseen päälle ja pois. Kytkimenä toimivat transistorit. Nuoret ohjelmoivat mm. ääneen reagoivat ajovalot, varoitusvalojärjestelmän liian lähellä ajavien varalta sekä testiohjelman, jolla sai vuoronperään sytytettyä kaikki valot. Loppukevennyksenä kokeiltiin ohjelmaa, joka vilkutti valoja Daruden Sandstormin tahtiin - äänianturi on aika kätevä tähän tarkoitukseen!

Stadin AO:lla palataan Arduinon pariin syyslukukaudella - kenties jo tuolloin päästään kehittelemään automaattisesti kuljettajan pituuden mukaan asettuvia sivupeilejä tai säätelemään välijäähdyttimen vesiruiskutusta sisääntuloilman lämpötilan mukaan! 




06.09.2017 — by Reetta Heiskanen

Annin tarina: Mehackit-kurssin jälkeen teknilliseen korkeakouluun

In Categories: Suomeksi


Anni Schalin, 20, tutustui luoviin teknologioihin ensimmäistä kertaa 18-vuotiaana Mehackitin kurssilla Helsingin Suomalaisessa Yhteiskoulussa. Kyseisellä kurssilla Anni myös rakensi ensimmäiset robotiikkaan liittyvät projektinsa. Nyt, kaksi vuotta myöhemmin Anni opiskelee Aalto-yliopistossa ja - tattadaa - ohjaa Mehackitin lukiokurssia espoolaisessa lukiossa!


Päädyimme juttelemaan Annin kanssa teknologian mahdollisuuksista, oman reitin löytämisestä ja tulevaisuuden haaveista. 


Moi Anni! Vedit keväällä Mehackitin luovan teknologian kurssia Etelä-Tapiolan lukiossa Espoossa. Miltä kurssin ohjaaminen tuntui?

Ohjaaminen tuntui mielekkäältä, mutta haastavalta; osa kurssin opiskelijoista pääsi todella pitkälle robotiikan ja ohjelmoinnin kanssa ja kysymykset minulle ohjaajana olivat sen mukaisia...  Toisaalta aika kului tuntien aikana kuin siivillä ja hauskaa oli!

Oikeastaan tutustuit Mehackitiin ensimmäisen kerran jo talvella 2015 omassa lukiossasi, kun Mehackit järjesti luovan teknologian pilottikurssin SYK:issä. Olitko ennen tuota kurssia rakentanut mitään teknologiaan liittyvää?

Olin koodannut ihan vähän erään kesätyön yhteydessä, mutta Arduino ja muut kurssilla käytetyt alustat olivat minulle uusia.

Mikä robottien rakentelussa tuntui silloin erityisen hauskalta?

Pidin siitä, kuinka konkreettinen robotti on. Usein koodatessa, varsinkin alkuvaihessa on hankalaa saada todella näkyviä tuloksia nopeasti aikaan (tai saa, jos käyttää oikeita työkaluja, mutta silloin en käyttänyt). Robottien kanssa oman käden jäljen näkee nopeasti. 

Hait lukion jälkeen Aalto-yliopistoon opiskelemaan. Mitä opiskelet tällä hetkellä?

Opiskelen informaatioverkostoja Aallon perustieteiden korkeakoulussa. Pääaineeni yhdistää tietotekniikkaa, taloutta ja ihmistä, ja meiltä valmistutaan hyvinkin erilaisiin työtehtäviin.

Tuntuiko opiskelupaikan valinta heti selvältä?

Kyllä ja ei. Olen kiinnostunut hyvin laajasti erilaisia asioista, ja olen yläasteen ja lukion aikana halunnut aina lääkäristä lastentarhanopettajaan asti, ja vasta lukion tokalla tekniset alat rupesivat kiinnostamaan. Sen jälkeen informaatioverkostot tuntui aika nopeasti hyvältä vaihtoehdolta, mutta ei vieläkään varmalta - myös teknisemmät alat kuten tietotekniikka ja automaatio- ja systeemitekniikka kiinnostavat.

Oikeastaan minulle ei ole vieläkään selvää, mihin lopulta päädyn, ja olenkin harkinnut esimerkiksi kasvatustieteitä tekniikan lisäksi.

Miksi nuorten kannattaa sinun mielestäsi tutustua teknologiaan rakentamisen ja ilmaisun välineenä?

Oikeastaan teknologia on itseilmaisun väline, siinä missä musiikki tai kuvataidekin. Tällaisista välineistä on suurta hyötyä niin hauskanpidon kuin ihan elämänkin kannalta. Ikinä ei voi tietää, mikä opittu taito lopulta palkitsee, mutta kannattaa olla utelias. 

Mikä erilaisissa teknologioissa kiehtoo sinua tällä hetkellä kaikista eniten?

Tällä hetkellä olen hyvin kiinnostunut siitä, miten teknologiaa voisi hyödyntää opetuksessa tai muussa kasvatustyössä, ja millä keinoilla muun muassa koodausta kannattaa opettaa eri-ikäisille ihmisille. 

Kiitos Anni! <3 Mahtavaa, että päädyit Mehackitin lukiokurssilta vielä meille töihin. Tsemppiä maailman muuttamiseen!

Lukiolainen, haluaisitko Mehackit-kurssin myös omaan lukioosi? Vinkkaa koulunne opinto-ohjaajaa lähettämään s-postia osoitteeseen hello@mehackit.org tai ole vaikka itse yhteydessä! Mehackit lukiokursseja on ollut valittavana jo yli 60:ssä lukiossa ympäri Suomen. 




03.23.2017 — by Reetta Heiskanen

Elisa x Mehackit: ohjelmointiopetusta äideille ja tyttärille

In Categories: Suomeksi



Mahtavia uutisia äidit ja tyttäret tai vaikka tädit ja mummit! Me Mehackitillä haluamme kannustaa kaikkia tarttumaan rohkeasti teknologiaa sarvista kiinni ja nyt olemme yhdistäneet voimamme Elisan kanssa. 

Elisa ja Mehackit järjestävät Elisan Kulmassa 1.-2.4 kolme musiikkiohjelmoinnin työpajaa. 

Ilmoittaudu mukaan oheisista linkeistä:


1. Työpaja - Lauantai 1.4 klo 10-13

2. Työpaja - Lauantai 1.4 klo 15-18

3. Työpaja - Sunnuntai 2.4 klo 10-13


Työpajat ovat maksuttomia ja täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Kullekin kurssille mahtuu 10 paria. Osallistujien alaikäraja on 13 vuotta.

Mukana kannattaa olla vähintään yksi yhteinen läppäri per osallistujapari, mutta mielellään molemmille omat. Läppärin merkillä ei ole väliä. Mukaan voi tuoda myös omat kuulokkeet. Kaikki muut tarvittavat ohjelmat jaetaan osallistujille ennen kurssin alkua ja sen aikana. Työpajoissa hyödynnetään Sonic Pi -ohjelmointialustaa. 

Mikä Sonic Pi?

Mehackitin ytimessä on ohjelmoinnin opettaminen hauskalla ja luovalla tavalla: tätä kautta ensikertalaisetkin innostuvat ohjelmoinnista, ja mekaanisen suorittamisen sijaan teknologian rakentaminen tuntuu alusta alkaen hauskalta. Tätä kautta syntyy syvempi innostus hypätä teknologian ihmeelliseen maailmaan.

Mehackitin Tommi pohti pitkään, miten musiikkia voisi opettaa koodaten. Lopulta hän innostui Sonic Pi -livekoodausympäristöstä, joka on kehitetty Raspberry Pi:lle. Sonic Pi on britannialaisen Sam Aaronin Cambridgen yliopistossa kehittämä ohjelma ja se on sittemmin julkaistu ilmaiseksi ladattavaksi monille käyttöjärjestelmille.

Sonic Pin komennot ovat samalla Ruby-ohjelmointikielen perusteet. Mehackitin Sonic Pi kurssin oppimateriaalit on julkaistu verkossa muidenkin käyttöön.

Olemme todella innoissamme tästä! Nähdään Elisa Kulmassa huhtikuun alussa!

- Team Mehackit






03.03.2017 — by Mikko Eloholma

Mehackitin kursseilla luovuus on ydinasia

In Categories: Suomeksi



Mehackitin kursseilla korostetaan luovuutta osana opetusta ja oppimista. ”Luovasta teknologiasta” on muodostunut meille toimintaamme ja fiilistämme kuvaava avainkäsite. Luovuus on opetuksessakin paljon käytetty kiehtova termi, mikä toisaalta tekee siitä myös hyvin moniselitteisen. 


Mehackitin koko toiminta lähtee teknologian tasa-arvoisuuden tavoitteesta. Meille on tärkeää, että kuka tahansa voi osallistua työpajaamme tai kurssillemme taustastaan riippumatta ja saada positiivisen kokemuksen teknologiasta.  Ohjelmoinnin verkkokursseissa voi olla uhkana se, että niille osallistumisen koetaan vaativan aiempaa harrastuneisuutta tai poikkeuksellista lahjakkuutta, vaikka näin ei asia olisikaan. Olemme halunneet välttää tällaisen perinteisen ”ohjelmointistigman” ja opettaa ohjelmointia ja teknologiataitoja hieman eri näkökulmasta.

Mikä on siis sellainen tapa lähestyä teknologiaa ja ohjelmointia, että siitä voisi kiinnostua kuka tahansa? Tärkein opetustavoitteemme on saada aikaan kokemuksia, joissa aiemmin teknologioihin passiivisena käyttäjänä suhtautunut henkilö ymmärtäisi itsekin voivansa osallistua teknologioiden tekemiseen ja tuottamiseen.

Oppimistutkimuksen piirissä kuuluisassa Bloomin Taksonomiassa luovuus on kaikista korkeimman tason taito, ja siihen ”käsiksi pääseminen” vaatii muistamista, ymmärtämistä, soveltamista, analysoimista ja arvioimista. Monilla yliopistojen johdantokursseilla luomisen taso jää kaukaiseksi haaveeksi, koska ohjelmoinnin perustaitojenkin omaksuminen vaatii paljon aikaa ja toistoa. Bloomin taksonomiassa luovuus ymmärretään luovana ongelmanratkaisuna suunnitellun tuloksen saavuttamiseksi.


Luovuutta voi kuitenkin lähestyä myös enemmänkin tapana tehdä ja katsoa teknologioita. Emme ajattele, että kurssilaiset voisivat suoraan ”loikata” Bloomin taksonomian korkeimmille tasoille, mutta ajattelemme, että luovuuden olisi tärkeää silti olla jollain tapaa osa opetusta ja oppimista alusta alkaen! Luovalla teknologialla viittaamme juuri tähän. Luovuus voi olla oppimistavoitteen lisäksi myös oppimismenetelmä ja samalla tapa tutustua teknologioihin sekä ymmärtää niitä.

Näin ajateltuna luovuus korostuu myös valitsemissamme opetustyökaluissa. joissa ohjelmointi kytkeytyy todellisen maailman ilmiöihin melko suoraviivaisesti esimerkiksi äänen, visuaalisten kuvioiden tai robotiikan kautta. Käyttämissämme työkaluissa korostuu ilmiöpohjaisuus ja ne mahdollistavat kokeilun ja luomisen pienellä kynnyksellä. Vaikka liikenteessä luovivan robottiauton tai livenä vedetyn dj-keikan tekeminen säilyy luovuutta ja pitkällistä harjoittelua vaativana tavoitteena, on tärkeää, että mahdollisimman nopeasti saa luotua ainakin jotain tarpeeksi konkreettista, jotta oppimisen kipinä syttyy!  


02.23.2017 — by Sanna Reponen

Elektroniikkaa ja ohjelmointia - miksi juuri Arduinolla?

In Categories: Suomeksi

Opetuskäyttöön suunniteltua robotiikkaa on nykyisin tarjolla hurjasti, ja sopivimman vaihtoehdon haarukointi voi viedä aikaa. Vakiintuneimpien alustojen kuten Lego Mindstormsin etu on skaalautuvuus kaikille luokka-asteille, eikä koulujen tarvitse pelätä tuotteen äkillistä katoamista markkinoilta. Uusista tulokkaista minua kiinnostaa eniten pikkuinen mikrokontrolleri micro:bit, joka toivottavasti rantautuu pian täydellä teholla myös Suomeen. Omassa työssäni teknologiakasvatuksen parissa olen hyödyntänyt eniten Arduinoa, maailman suosituinta ohjelmoitavan elektroniikan alustaa. Kuinka hienoa on työskennellä oppijoiden kanssa teknologialla, joka on oikean maailman työkalu - jota todella käytetään prototyyppien, mediataiteen, harrastusprojektien ja ihan oikeiden tuotteiden toteuttamiseen kaikkialla maailmassa!


Moottoroitu Arduino-kana valmistumassa Oslon Biblo Tøyenissa

Mustat laatikot ovat minusta vähän epäilyttäviä. Usein opetusrobotiikkasarjat koostuvat suljetusta, salaperäisestä keskusyksiköstä ja vain tämän sarjan kanssa yhteensopivista antureista ja laitteista, kun taas Arduino on avointa teknologiaa. Kaikki osat ja ratkaisut ovat näkyvillä, dokumentoituja ja vapaasti pöllittävissä. Tavallisesta sähkötarvikeliikkeestä löytyvät komponentit toimivat Arduinon kanssa, ja ohjelmoimaan pääsee kaikilla käyttöjärjestelmillä. Hankaluutena opetuskäytössä on, kuinka ohjata oppijat mahdollisimman nopeasti toteuttamaan itseään sen sijaan, että suurin osa käytettävissä olevasta ajasta kuluu peruskytkentöjen ja tekstipohjaisen ohjelmoinnin opetteluun. 

Aloittelijan voi olla vaikea improvisoida Arduinolla tai keksiä, mitä alustalla haluaisi tehdä: mitä enemmän taitoa kertyy, sitä helpompaa on ideoida uutta. Apuna ongelmaan ovat paitsi graafiset ohjelmointiympäristöt ja helposti kytkettävät anturi- ja laitemoduulit, myös kekseliäs oppimateriaali ja taitava ohjaus. Opetussisältöjä suunniteltaessa on pystyttävä hoksaamaan juuri oikeat oikoreitit: missä kohtaa kannattaa kopioida koodia ja keskittyä pelkkien parametrien viilaamiseen, missä vaiheessa on hyvä unohtaa koko elektroniikka- ja ohjelmointipuoli hetkeksi ja käyttää huolella aikaa rakenteluun ja projektin esteettiseen puoleen? Mitkä vaiheet koodissa kirjoitetaan oppijoiden kanssa yhtä matkaa ja huolella pureskellen? Pelkkien komponenttien lisäksi käsillä olisi hyvä olla runsaasti materiaaleja, joista voi ammentaa ideoita: mm. kierrätys- ja askartelumateriaalit, lelut, arkiesineet, puu ja kangastilkut ovat käteviä. Valmis Arduino-projekti voi lopulta olla ommeltuna vaatteeseen, parvekkeella kastelemassa kukkia tai pörräämässä pitkin lattiaa jäätelöautoksi naamioituna. Monipuolisuus on mieletön valtti.  



Mihin projektiin ryhtyisin itse seuraavaksi? Raspberry Pi olisi tarpeen, kun Arduinolta tulevaa tai sille menevää tietoa täytyy prosessoida, ja alusta on minulla vieläkin tosi huonosti hanskassa. Testailulistalla on myös ällistyttävän kompakti ja edullinen Arduino-yhteensopiva Wemos, joka toimii myös WiFi-verkossa. Eniten juuri nyt odotan silti pääsyä jouluvalojen häkkäysprojektini kimppuun - Mehackitin toimistolta löytyi rikkinäinen LED-köynnös, jonka pelastin roskiksesta. Miksi ostaa valkoisia ledejä, jos niitä saa sata ilmaiseksi? Läpikuultava johto on vieläpä kaunista. Haluan tässä projektissa oppia, kuinka isoa liutaa laitteita voi ohjata pienellä määrällä Arduino-portteja sekä ennen kaikkea saada aikaiseksi mahtavan, Arduino-ohjatun LED-himmelin. Itselleen armelias maker asettaa tavoiteaikataulun tarpeeksi väljäksi: jouluksi kotiin 2017!