10.29.2015 — by Reetta Heiskanen

Mehackit saapuu oululaisiin lukioihin

In Categories: Suomeksi

Mehackitin "Elektroniikka ja robotiikka" -kurssi on alkanut Oulun Kastellin lukiossa. Joulukuussa kurssi alkaa myös Oulunsalon lukiossa ja keväällä Laanilan lukiossa. Mehackitin lukiokurssi kestää seitsemän viikkoa ja tutustuttaa lukiolaiset elektroniikan ja robotiikan maailmaan. 

Kun amerikkalainen televisiokanava CNBC listasi vuonna 2012 maailman yllättäviä teknologiakaupunkeja, 15 kaupungin listalle pääsi mm. Singaporen ja Tukholman lisäksi Oulu. Suomalaisille Oulun teknologiamaine ei kuitenkaan tule yllätyksenä, kaupungissa sijaitsee lukuisia teknologian tutkimuslaitoksia sekä eläväinen yrityskulttuuri.

Lukuisten teknologiakeskittymien ja -mahdollisuuksien lisäksi nyt myös oululaisilla lukiolaisilla on mahdollisuus tutustua siihen, miten teknologian avulla voi rakentaa asioita itse. Vaikka kaikkien ei tarvitse rakastua teknologiaan, tulisi nuorilla olla mahdollisuus siihen. 

Mehackitin valinnainen lukiokurssi koostuu erilaisista ohjelmointi- ja robotiikkaharjoituksista, joiden avulla opiskelijat suunnittelevat ja toteuttavat omia projektejaan. Kurssilla opetellaan muun muassa Arduino-alustan käyttöä, robotiikan alkeita sekä teknologiataitoja, käyttäen apuna Mehackitin opetusmateriaaleja ja avoimen lähdekoodin ohjelmistoja ja applikaatioita. Mehackit tuo lukioihin teknologia-kurssin materiaalit ja Mehackitin kouluttaman ohjaajan. 

Nappasimme Mehackitin haastatteluun Oulun kurssien ohjaajan, Dan Åkerlundin. Espoosta kotoisin oleva Dan opiskelee tietotekniikkaa Oulun yliopistossa ja vetää työkseen Mehackitin kurssia Kastellin lukiossa ja pian myös muissa Oulun lukioissa. 




Dan, miten päädyit opiskelemaan teknologia-alalle?

"Tietokoneet ovat kiinnostaneet minua jo pienestä pitäen. Aluksi pelasin pelkästään pelejä, mutta lukion jälkeen pääsin pikkuhiljaa enemmän ja enemmän kokeilemaan erilaisia siistejä asioita teknologiaan liittyen. Esimerkiksi oculus riftiä, robotteja ja erilaisia näyttöjä. Lopulta päädyin useamman mutkan kautta opiskelemaan tietotekniikkaa Ouluun. Lukion jälkeen pidin kolme välivuotta, joista puolitoista vuotta olin armeijassa, olin töissä kahdessa eri varastossa ja vielä noin kolme kuukautta lastentarhoissa sijaisopettajana."

Mikä sinua inspiroi juuri nyt tulevaisuuden teknologioiden suhteen?

"Teknologiassa on niin paljon kiinnostavia asioita, että on vaikeaa pysytellä vain yhdessä. Mainitakseni muutaman, ekana tulee mieleen robotiikka ja puheenymmärrys."

Ohjaat Mehackitin elektroniikka ja robotiikka-kurssia Oulun Kastellin lukiossa. Tunnilla tehdään paljon harjoituksia arduinon avulla. Arduino on kuin pieni tietokone, joka voi lukea erilaisia antureita sekä ohjata valoja, moottoreita ja muita elektronisia komponentteja. Mikä Arduinossa on mielestäsi parasta?

"Ehdottomasti Arduinon uudelleenkäytettävyys ja monipuolisuus. Mikrokontrollereita on niin helppo ohjelmoida uudelleen eri käyttötarkoituksiin."

Uskotko, että nuorten tulee oppia lisää ohjelmoinnista ja eri teknologiasta? Jos, niin mikä siihen on mielestäsi suurin syy?

"Kyllä, ainakin oma ymmärrykseni maailmasta on avartunut sen kautta, että ymmärrän miten eri laitteet ja teknologiat todella toimivat. Teknologia ei ole ainoa asia, joka avartaa maailmankatsomusta, mutta se on yksi niistä."

Mikä on tähän mennessä ollut parasta Mehackitin kurssin ohjaamisessa?

"Parasta on se kun oppilaat yllättävät minut omaksumalla asioita paljon nopeammin kuin odotin."

Onko sinulla teknologiaa-alalta roolimalleja, jotka inspiroisivat sinua?

"Minun roolimallejani ovat ihmiset, jotka eivät pelkää epäonnistumista ja tulevaisuuden epävarmuutta. Näihin kuuluu esimerkiksi Applen perustaja Steve Jobs, joka ei antanut koskaan epäonnistumisten lannistaa itseään."

Kiitos Dan!

Mehackitin kurssi alkaa Oulunsalon lukiossa 2. joulukuuta 2015 ja Laanilan lukiossa 11. huhtikuuta 2016.




10.09.2015 — by Reetta Heiskanen

The Europe Code Week is on!

In Categories: In English

The Europe Code Week is all about bringing coding, technology and digital literacy to everybody in a fun and engaging way. The Code Week is organised from the 10th of October until 18th of October. During the same week, Mehackit's Arduino robotics course continues in Lahden Lyseo, approximately 100 kilometers up north from Helsinki.

"You should now download the Arduino environment to your computers! It’s really easy”, Mehackit course instructor Henri Malkki describes in front of the class. Mehackit wants to bring coding and robotics to high school students in a surprising and startling way.


The classroom is filled with 20 students, all 15-18 years old. This is the first time they are getting familiar with Arduino and robotics.

Arduino is like a small computer, an electronic prototyping platform, that makes it easier for you to design, build and create your own technology projects.

As the technology magazine Wired put it, it is something between a “Technic Lego and the low level geek world of circuit building.”


Arduino consists of two parts: the hardware and the software and with these you can build almost anything, from a simple flashing light to a box of tricks that sends you a Twitter message when you should water your plants at home.

So why are these youngsters in Finland learning, designing and building their own technology projects?


The main idea of Mehackit is to empower 15-18 year olds to feel confident with technology.

Aaron Hyökki, 17, describes the feeling of success after his first class with Arduino. "I haven't done anything like this in high school before. The first time I got it working, it was a really empowering feeling", Aaron says.

The Mehackit high school program format introduces creative technology to teenagers through imaginative projects. The high school students gain hands-on technology skills in programming and robotics. 


The dream of Mehackit is to support every young adult in the Nordics to get creative, confident and curious about technology.

Aaron and his group have finished their first Arduino exercise. The Led-light is blinking and they have been able to pull of the first phase of circuit building.

"Maybe one day I would like to be a developer. It's so great to build stuff yourself", Aaron says. 




 Lets enjoy the Europe Code Week, in all the European countries! Because technology belongs to everyone.

10.07.2015 — by Heini Karppinen

Hackathon – mikä hackathon?

In Categories: Suomeksi



"Meidän hackathonista tulee mahtava! Junction on upea paikka rakennella juttuja, ja mukana ovat myös kaikkein mageimmat yritykset ja partnerit. Tapahtumassa tärkeintä on yhdessä tekeminen ja samanmielisiin ihmisiin tutustuminen.”


Näin ilmoitti Junction-tapahtuman järjestäjä Kenneth Blomqvist Otaniemen Startup Saunalla, tapahtuman lämmittelytilaisuudessa. Junction järjestetään Helsingin Suvilahdessa 6.-8. marraskuuta 2015.

Paikalle oli kutsuttu yhteistyökumppaneiden lisäksi kaikki tapahtumasta kiinnostuneet. Sali oli täynnä seisomapaikkoja myöten.

"How many of you have been to a hackathon before?”, kysyi Blomqvist lavalta. Vain joka viides käsi yleisössä nousi.

Kaksipäiväiseen tapahtumaan, jonka tunnuslause on “Build the Future”, valitaan hakemusten perusteella osallistujiksi yhteensä 500 ohjelmoijaa, luovaa rakentajaa ja suunnittelijaa ympäri maailmaa.

Tunnetut partnerit tuovat osallistujien käyttöön teknologian, haasteet ja ideat, joita he ovat kehittäneet jo vuosia tai joissakin tapauksissa vuosikausia, ja joiden päälle osallistujat saavat rakentaa omia sovelluksiaan. Parhaille on luvassa muhkeita palkintoja, kuten koko tiimin vieminen maailmanluokan tech-tapahtumaan tai idean vieminen tuotantoon. Parhaat tiimit pääsevät esittelemään eli pitchaamaan ideansa rahoittajien, sarjayrittäjien ja partnereiden eteen Slushin lavalle. Pääpalkinto on 20 000 euroa. Tästä huolimatta hackathonin palkinnot ovat kuitenkin ns. sivutuote - tärkeintä on tekemisen meininki.

48 tuntia rakentelua ja kehittelyä Suvilahdessa

Järjestäjät lupasivat, että viikonloppu tulee kulumaan vauhdilla: Perjantaina tutustutaan, ryhmäydytään, ideoidaan ja luonnostellaan. Lauantaina ja sunnuntaina rakennetaan 48 tuntia lähes putkeen pieniä ruoka- ja virkistäytymistaukoja lukuunottamatta. Sunnuntaina päästään esittelemään demoja.

Yleisöstä nousi huolestunut kysymys: “Mitä, jos minulla ei ole mitään ideaa tai tiimiä, voinko silti hakea?” “Voit hakea, viikonlopun aikana ehtii kyllä!”, vakuuttivat järjestäjät.

Ensikertalaisille oma ohjelma

Nuorille, jotka haluavat tutustua luovaan teknologiaan tai saada ensikosketuksen vaikka koodaamiseen, löytyy Mehackitin järjestämä ohjelma eli träkki (“track"). Tervetulleita ovat 14-18-vuotiaat, jotka ovat innostuneita teknologian mahdollisuuksista. Koodaamisen suhteen voi olla täysin aloittelija.

"Tulevaisuus ei ole valmis, vaan se pitää rakentaa ja rakentajat ovat myös 14-18-vuotiaita”, Mehackitin Reetta Heiskanen sanoo lavalla.

Heiskanen vetoaa paikallaolijoihin, että he houkuttelisivat tuntemiaan nuoria osallistumaan tapahtumaan. “Et ehkä huomaa, mutta saatat hyvin olla roolimalli jollekin nuorelle. Kannusta häntä mukaan ja avaa hänen silmänsä uusille mahdollisuuksille!”. Mehackitin rinnalla on myös Rails Girlsin träkki, jonka tavoite on kannustaa erityisesti tyttöjä koodauksen pariin.


Virtuaalitodellisuus, terveysteknologia, lentoliiketoiminta - mikä sinua innostaa eniten?

Tapahtumassa on tekemisen kohteesta, tavoitteesta tai iästä riippuen erilaisia träkkejä, joita Startup Saunan tilaisuudessa hieman avattiin. Lavalle astui Futuricen trackin FutuLabin edustaja Oskar Ehnström, joka kertoi, mitä teknologioita heillä on tarjota osallistujien käyttöön. Lista oli kattava, ja huomion vei Oculus Rift DK2.

Oculus Rift on virtuaalitodellisuuslasit ("vr", "virtual reality"), joiden kehittämiseen yritys Oculus VR keräsi joukkorahoituspalvelu Kickstarterin kautta yksityisiltä ihmisiltä 2,4 miljoonaa dollaria. Kokonaisuudessaan hanketta on rahoitettu 91 miljoonalla. 

DK puolestaan viittaa Development Kitiin eli kehittäjäversioon, jonka avulla on mahdollista luoda sisältöä virtuaalilaseilla koettavaksi. Oskar haastoi yleisön vielä ehdottamaan muita teknologioita, mitä heidän pitäisi aiemmin esittelemiensä lisäksi tarjota. “Jos teillä on hyvät perustelut, voimme tuoda sinne teille melkein mitä vain”, Ehnström sanoi. Mikä mahdollisuus!

Vakuutusyhtiö If:in edustaja Tuomas Vuorinen innosti mukaan ratkomaan terveysteknologian haasteita. Jo väestön ikääntymisen vuoksi on selvää, että toimialaan kohdistuu paljon odotuksia. Terveysteknologian taustalla vaikuttava tärkeä tulevaisuuden trendi on ehkäisevä terveydenhoito ("preventive health care"). 

Esimerkkinä Ifin startup-yhteistyöstä saimme kuulla Ifin uudesta mobiilipalvelusta, joka toteutetaan yhteistyössä etälääkäripalveluita tarjoavan MeeDocin kanssa. If Neuvola -palvelun kautta raskaana oleva nainen voi kysyä lääkäriltä mitä tahansa raskauteen liittyvää, ajasta tai paikasta riippumatta. Tämä oli hyvä esimerkki helppokäyttöisestä ehkäisevästä palvelusta.

Terveydenhuollon murrokseen liittyy olennaisesti myös edistynyt analytiikka ("advanced analytics"). Se on tähän saakka ollut erityisesti markkinoinnin ja riskienhallinnan työkalu, mutta käyttötarkoitukset laajenevat koko ajan mm. digitalisoitumisen ja datan kertymisen myötä. 

Ifin Health trackissä kilpailijoilla on mahdollisuus käyttää IBM:n Bluemixia, joka on pilvessä toimiva ulkoistettu palvelualusta (PaaS, "Platform as a Service"). Bluemix tarjoaa yhteyden muun muassa supertietokone Watsoniin. Mutta mitä jos ei tiedä teknologiasta mitään, vaikka kehitysideoita terveydenhoitamiseen löytyykin?

“Jos tiedät, millaista on olla potilas tai asiakas, tule mukaan”, Tuomas Vuorinen rohkaisee.

Kolmantena oli Reaktorin järjestämä lentoliiketoiminnan kehittämisen ohjelma AERO, josta meille kertoi Reaktorin työntekijä Fernando Leon. Lentoliiketoiminta on ala, jossa innovointi on haasteellista tiukkojen reunaehtojen vuoksi. 

Leon kannustikin osallistujia miettimään lentomatkakokemusta laajempana kokonaisuutena matkan suunnittelusta alkaen aina kotiin paluuseen ja senkin jälkeen. Finnair, Finavia ja Reaktor haluavat löytää innovaatioita, jotka voidaan viedä markkinoille. Ehkä ohjelmassa saadaan aikaan jotakin ennen näkemätöntä, joka helpottaa matkustajia huomattavasti. 

"Ensimmäinen asia, mitä kaikki tekevät saadessaan virtuaalitodellisuuslasit päähänsä... 

... on, että he alkavat etsiä omaa vartaloaan. Nykyisillä virtuaalilaseilla he eivät kuitenkaan tule sitä näkemään”, virtuaalitodellisuuden asiantuntija Tuukka Takala kertoo. Kun träkit oli esitelty, kuulimme vielä kiinnostavan puheenvuoron mm. virtuaalitodellisuuden asiantuntijalta. Täytyy sanoa, että minun oli helppoa uskoa väitteeseen, josta lähdimme liikkeelle - juuri näinhän minullekin oli käynyt! Aaltoyliopiston vr-tutkija Takala tietää, mistä puhuu, sillä hän on kehittänyt käyttäjän vartalon liikkeentunnistusta virtuaalitodellisuuteen.   

Heini virtuaalitodellisuudessa ekaa kertaa

Olin pari viikkoa sitten koulutusalan vuotuisessa NET Forum -tilaisuudessa Katajanokalla, jossa pääsin Samsungin ständillä elämäni ensimmäistä kertaa kokeilemaan virtuaalitodellisuuslaseja. Täytyy sanoa, että kokemus oli yllättävän vaikuttava elämys: Olin metsässä. Käänsin katseeni oikealle ja näin vieressäni kivellä kirveen, käänsin katseeni vasemmalle ja näin kannolla kahvitermarin. 

Yritin tarttua kahviin, mutta en nähnyt kättäni virtuaalimetsässä. Katsoin alas, enkä nähnyt itseäni. Katsoin eteeni ja näin valtavan dinosauruksen, joka kääntyessään huitoi hännällään minua niin, että hirvitti. Käänsin katseeni kohti taivasta, ja pääni yläpuolella lensi lintuja jossain kaukaisuudessa. Mahtavaa! Mielikuvitukseni lähti kehittelemään jos jonkinlaisia tarinoita siitä, mitä laitteella olisi hauska toteuttaa.

Takala havainnollisti vartalon liikkeentunnistusta näyttämällä peliä, joka on suunniteltu korkeanpaikankammosta kärsiville. Pelissä on tarkoitus siirtyä korkean talon katolta toiselle lankkua pitkin. Kun lankulla kävelee, tulee katsoneeksi alas, jolloin helposti hirvittää. Jos astuu harhaan, putoaa alas. Kokemus on niin aito ja vahva, että osa ihmisistä on kieltäytynyt kokeilemasta. 

Takala esitteli avoimen ja ilmaisen ohjelmistotyökalun nimeltä RUIS (Reality-based User Interface System), jonka tavoitteena on tehdä virtuaalitodellisuuden kehittäminen helpoksi myös harrastajille sekä vauhdittaa luovien ja uusien 3D-käyttöliittymien ("3DUI", "Three-Dimensional User Interface") kehittämistä. Harrastelijoiden kaikkein eniten käyttämä RUIS:in ominaisuus on tällä hetkellä Microsoft Kinect -avatarin luominen. 

Virtuaalitodellisuusteknologian yleistymiseen menee vielä ainakin viisi vuotta  

Virtuaalitodellisuusteknologia on tähän mennessä edennyt Gartnerin hype-käyrällä jo siihen pisteeseen, että Facebook, Google, Samsung, HTC, Valve ja Sony kehittävät kaikki omaa teknologiaansa. Jää nähtäväksi, millä tavalla ilmiö tästä kasvaa, sillä vielä ei ole ehditty saada näyttöä esim. kuluttajien reaktioista laitteisiin. Kiinnostavalle ja hyödylliselle sisällölle tuntuu olevan kovasti kysyntää.

Teknologia on kuitenkin jo tarpeeksi pitkällä, ja Takala uskoo, että virtuaalitodellisuus on tullut jäädäkseen. Vaikka vielä ei voidakaan tietää, mikä alusta lopulta yleistyy, oli kehittäjille Takalalla hyviä neuvoja. 

Hän mm. viittasi suomalaiseen Facebook-ryhmään “FIVR”, joka on vr-kehittäjien aktiivinen käyttäjäyhteisö. Yhteisön pyrkimyksenä on edistää koko vr-ekosysteemin toimintaa Suomessa. Hän muistutti myös varautumaan “kyberpahoinvointiin”, sillä jotkut ihmiset saattavat voida pahoin oltuaan liian pitkään virtuaalitodellisuudessa.

P.S Kasvuyritystapahtuma Slushin kävijöille täytyy vielä paljastaa, mitä Marianne Vikkula, Slushin operatiivinen johtaja kertoi: "Virtual Reality on tämän vuoden Slushissa mukana isommin kuin koskaan aikaisemmin.”


10.01.2015 — by Reetta Heiskanen

Mehackit järjestää hackathonin nuorille - hae mukaan!

In Categories: Suomeksi


Junction kokoaa 6.-8. marraskuuta Helsinkiin Euroopan suurimman hackathonin, jossa osallistujat kehittävät ratkaisuja eri teknologioiden avulla esimerkiksi kaupunkeihin ja terveyteen liittyen.

Mehackit järjestää yhdessä Junctionin kanssa tapahtumassa oman hackathonin 14-18-vuotiaille nuorille.

Sinulla on nyt elämäsi mahdollisuus tulla mukaan innostavaan, teknologian täyteiseen viikonloppuun. Viikonlopun aikana pääset oppimaan koodaamisen perusteita, rakentamaan mediainstallaatiota, viettämään aikaa innostavien ihmisten seurassa ja rakentamaan ilmapiiriä, jossa teknologian avulla on mahdollista vaikuttaa ja parantaa maailmaa. 

Osallistuaksesi Mehackitin ohjelmaan, et tarvitse aikaisempaa kokemusta ohjelmoinnista. Hae mukaan tästä

MITÄ: Hackathon 14-18-vuotiaille nuorille
MISSÄ: Pelitalo, Sörnäinen
MILLOIN: perjantai-lauantai, 6.-7.11.2015
MIKSI KANNATTAA OSALLISTUA: Maailma muuttuu vauhdilla ja 10 vuoden päästä teknologiataitoja vaaditaan kaikkialla työelämässä.  Juuri sinulla on oikeus tietää, mitä teknologiamaailmaa pitää sisällään ja millaisia mahdollisuuksia teknologian saralta voi löytyä. Oletko valmis muuttamaan maailmaa?

Mikä on Mehackit?

Mehackit rakentaa teknologiaopetusta lukioihin, jotta jokaisella suomalaisella nuorella olisi mahdollisuus tutustua teknologiaan. Kurssin tarkoituksena on opettaa käytännön taitoja ohjelmoinnissa ja elektroniikassa, rohkaista oppilaita sekä tuoda itsevarmuutta teknologian rakentamiseen ja tekemiseen. Kuluttajista tekijöiksi.

Mikä on Hackathon?

Hackathonit ovat koodauksen maratoneja. Osallistujat saavat rakentaa yleensä 48:n tai 72:n tunnin ajan ja lopuksi installaatiot ja tuotteet esitellään kaikille. Hackathoneilla on yleensä jokin laaja teema kuten avoin data tai liikkuminen ja teknologiat, joita joukkueet hyödyntävät vaihtelevat paljon. 

Hackathon on täydellinen ympäristö opetella koodaamaan ja tulla tutuksi erilaisten teknologioiden kanssa.

Mehackitin ohjelmaan kuuluu ohjaajia, jotka auttavat osallistuja koko kaksipäiväisen tapahtuman ajan.


Miksi teknologian mahdollisuuksien ymmärtäminen on tärkeää?

Kaikista ei tarvitse tulla koodaajia. Mutta hyvinkin yksinkertaisen robotin rakentamisesta voi saada suuren onnistumisen tunteen, joka riemastuttaa, ihastuttaa ja tuo lisää ymmärrystä siitä, millaista murrosta ympäröivä maailmamme juuri tällä hetkellä käy läpi. 

Ja kun puhutaan maailman ymmärtämisestä ja todellisuuden hahmottamisesta, ei ihmiselle ole mitään haittaa siitä, että taskusta löytyy mahdollisimman paljon työkaluja valtavaa tehtävää varten.

 





 








09.10.2015 — by Reetta Heiskanen

Mehackit workshop at Junction - apply now!

In Categories: In English




Junction will bring 500 of the world’s best coders and designers together in Suvilahti, Helsinki to hack on cutting-edge technologies. Junction will take place on November 6-8th 2015.

Now you have an amazing possibility to be part of a weekend filled with enthusiastic visions and the most memorable hack of your life.

Mehackit, together with Rails Girls is bringing programming and electronics easily available to everyone. Both will be hosting workshops at Junction 2015.

If you're 14-18 years old and want to join, apply now for the Mehackit workshop! The Mehackit workshop is an event for young beginners with no previous experience in hacking and gives them an opportunity to build technology from scratch.

This is something you shouldn't miss. Apply for the Mehackit workshop HERE

If the age scale doesn't really suit you, check out the Rails Girls workshop!





Who are Mehackit and Rails Girls?


Mehackit brings beginner courses in robotics and coding to high schools in Finland. Mehackit’s aim is to empower the generation of technology users to become technology-savvy makers.

The initial spark and curiosity can take you places! In 2015-2016, there will be 20+ high schools where you can enroll in the 7-week course, and learn how to build an arduino robot from electronic bits and wires and code!

Rails Girls is a global network of Ruby language programmers, who welcome new people to the community all around the world from Tokyo to Buenos Aires. Consider it a large family, that organizes events so that more people can join the fun! Rails Girls events are two-day workshops for curious women, who want to see what the magic in software programming is about.



What is a hackathon?


Hackathons are marathons of programming. People get together to program and build things for usually 48 or 72 hours and in the end, present their projects. In most hackathons best teams are awarded with prizes but that is usually just a side-effect to learning and having fun together.

Hackathons usually have a broad theme like open data or transportation but the ideas and the technologies used can vary a lot between teams.

Our hackathons - Mehackit’s and Rails Girls - are pre-planned themes, and involve talks and games in addition to getting to build awesome stuff.

Why participate in a hackathon?


Hackathons might sound scary. Brr! To ease you - we have cupcakes and you’ll never want to leave. Hackathons are an excellent place to learn programming and prototyping while having a ton of fun.

Hackathons are not only for professional coders but are also a great place to learn programming. People are willing to help and offer their expertise and nothing teaches you faster than building stuff. If you already know how to program, you can choose a new technology or experiment on something goofy.

At Rails Girls and Mehackit, we have teams and coaches, so you’ll have support at your hands at all times! Hackathons are also a great place to meet new, like-minded people. When you start programming, the easiest and nicest way to continue is with friends who want to do the same. Socializing is a big part of hackathons and working together with someone for 48 hours gives ground for friendship.

 Why is understanding technology important?


Seeing and experiencing the maker side of things is an empowering feeling. You’ll see all the products and devices you use in a new way, when you know what’s happening behind the curtains.

There’s a whole new world that opens up into different shapes and sizes, where you see code, all sorts of technology and engineering in new dimensions. Coding, programming, or telling any machine what to do is a way to get things done quicker, safer, faster, better, in huge quantities or specific precision - often again and again.

It can help you to self express, given the range of new things one is able to do with a little bit of code literacy! We are not aiming to make anyone a programmer during a few days - but rather give an easy and inspirational way of trying what it’s like to build something functional on your own (with awesome tutors and a fun group)!

09.09.2015 — by Reetta Heiskanen

Mitä teknologiasta pitäisi ymmärtää?

In Categories: Suomeksi

Tuijotan kauhuissani johtojen, levyjen, vastusten ja ledien sekamelskaa pöydällä. Miten voisin ikinä rakentaa näistä jotain toimivaa, ajattelen. Olen saanut tehtäväkseni rakentaa elämäni ensimmäisen, liikkuvan robotin.

Huomaan johtojen ja koekytkentälevyjen keskellä pienen, sinisen levyn. Opin pian, että se tulee auttamaan minua eteenpäin.

Levyn nimi on Arduino. Arduino on kuin pieni tietokone, joka voi lukea erilaisia antureita sekä ohjata valoja, moottoreita ja muita elektronisia komponentteja. Esimerkiksi mikrot, hissit ja autot ja melkein kaikki taskulamppua monimutkaisemmat elektroniikkalaitteet pitävät sisällään vastaavia mini-tietokoneita.

Tunnen itseni levottomaksi. Mitä jos epäonnistun? Johdot, koekytkentälevyt ja virtapiirien määritelmät tuntuvat ja näyttävät todella oudoilta. Niin noloa, että en ole tehnyt mitään tällaista aikaisemmin.

Ohjeet robotin rakentamiseen ovat onneksi selkeät. Aloitan teippaamalla arduinon ja koekytkentälevyn kiinni jykevään pahvilevyyn ja ryhdyn miettimään, miten saisin pienen tietokoneen reagoimaan käskyihini.

Arduinossa ei ole näyttöä tai näppäimistöä, joten joudun kirjoittamaan koodin tietokoneella, ohjelmalla nimeltä ArduBlock.

Mutta miten robotin voi saada liikkeelle? Moottoreilla? Tietenkin! Löydän pöydältä pienet servomoottorit, jotka voin kiinnittää pahvilevyyn. Servomoottori on komponentti, joka sisältää pienen DC-moottorin, vaihteiston ja ohjauselektroniikkaa.

Rakentamani kyhäelmä alkaa jo näyttää joltain.

Huomaan, että Arduino on täynnä pieniä portteja. Se viittaisi siihen, että joudun itse rakentamaan virtapiirin, jotta robotti liikkuu. Sitä varten pöydällä on kasa pieniä johtoja: punaisia, mustia, valkoisia. Yritän yhdistellä johtoja ohjeiden mukaan. Epävarmuus kasvaa tehdessä. Mitä jos jossain rakennusvaiheessa on tapahtunut virhe? Ja se pilaa kaiken?

Viimeistelen haluamaani koodia tietokoneella. Joo, haluan, että robotti menee ensin suoraan ja kääntyy sitten 90 astetta. Ja sitten taas.  Opin, että ohjelmoinnin kautta arduino lähettää tietyn mittaisen pulssin servomoottorille. Käskyni mukaan servomoottori tulkitsee käskyn kääntyä asentoon 90 astetta.

Lataan koodin tietokoneelta robottiin USB-johdon avulla. Minua jännittää. En usko, että robotti voisi todella liikkua. Tämä on ensimmäinen kerta kun ohjelmoin jotain liikkuvaa asiaa. Miten se voisi toimia?

Kun robotti päästää ilmoille ystävällisen kuuloista surinaa ja lähtee kiertämään huonetta, kasvoilleni leviää valtameren kokoinen hymy. Sainko minä sen liikkeelle? 


Arduino-levy kuvassa keskellä.


Harva puhuu siitä, miten meidän tulisi ymmärtää teknologiasta


Kun robotti todella toimi, tunsin riemua ja ylpeyttä.

Olin selvittänyt johtojen, virtapiirien ja komponenttien värittämän pöydän, rakentanut käsilläni, todella keskittynyt uuteen asiaan. Olin koodannut robotin liikkumaan haluamaani reittiä. 24-vuotiaalle onnistumisen riemu oli varmaankin aivan yhtä valtaisa kuin 1-vuotiaalle, joka saa oikean muotoisen palikan oikeasta reiästä laatikkoon.

Tuntui siltä, että olin ymmärtänyt jotain uutta.

Ohjelmointia hehkutetaan enemmän kuin koskaan, mutta harva puhuu siitä, mitä meidän todella tulisi ymmärtää teknologiasta.  Miten tuoda oppilaat läppäreiden kuluttamisesta siihen, että he todella kokevat rakentavansa teknologian avulla asioita? Mikä teknologian merkitys on yhteiskunnassa?

Opetus- ja kulttuuriministeriö on linjannut, että ohjelmointi tuodaan suomalaisiin alakouluihin vuonna 2016. Samaan aikaan monet koulut ottavat vasta ensimmäisiä askelia digitalisaation tiellä. Toiset opettajat käyttävät tunneilla pelkästään sähköisiä materiaaleja, toisilla ei ole mahdollisuutta hyödyntää tunneilla edes internetiä. 

On hienoa, että ohjelmoinnista puhutaan, mutta kaikista ei voi tulla maailman parhaimpia ohjelmoijia – eikä tarvitsekaan.  Pelkästä ohjelmoinnista puhuminen on myös hyvin kapea tapa tarkastella teknologian tarjoamia ja mahdollisuuksia ja sitä, millaiseksi maailmaa teknologian kehityksen myötä muuttuu.

Digitalisaatio ja teknologian kehitys ajavat väistämättä yhteiskuntaa kohti uudenlaista suuntaa. Suuntaa, jossa teknologian ymmärryksestä tulee olemaan apua siihen, miten paljon pystyt vaikuttamaan yhteiskunnan toimintaan.

Kolikon vastapuolena on se, että teknologian ymmärrys tulee eriarvoistamaan ihmisiä. Erityisesti koulutetuilla ihmisillä  on mahdollisuus hyötyä teknologian mahdollisuuksista, mutta kouluttamattomat ovat huonommassa asemassa.



Nuorille täytyy tarjota mahdollisuus ihastua teknologiaan


Suomessa koulutusjärjestelmällä on nyt suuri rooli. Muokataanko järjestelmää siihen suuntaan, että ymmärrys ei keskity vain harvoille? Vai pääsevätkö kaikki kokemaan, miltä tietokoneen käskeminen tuntuu, miltä tuntuu käskeä robottia? Miltä tuntuu ylittää "teknologiaa ymmärtämätön" itsensä ja tehdä asioita itse?

Omat kokemukseni robotiikan kanssa ovat olleet juuri siksi niin mullistavia, että en ole tiennyt aiheesta mitään aikaisemmin. Olen saanut onnistumisen tunteita tekniikassa, jossa en ole koskaan kokenut olevani hirveän vahvoilla. Mutta mitä jos olisin rakentanut ensimmäisen robottini 15-vuotiaana ja innostunut niistä niin paljon, että olisin halunnut jatkaa aiheen parissa?

Harva 15-vuotias tietää, mitä loppuelämältään haluaa. Siksi kaikilla suomalaisilla nuorilla pitäisi olla mahdollisuus todella koskea, rakentaa, ihastella, ihmetellä, kokeilla asioita teknologian avulla. Mitä jos sieltä löytyy jotain niin siistiä, että siitä todella innostuu? 

Kun lapselle annetaan kynä, ei sanota, että "opettele nyt käyttämään tätä oikein". Kynä toimii työkaluna, joka auttaa tuomaan esiin asioita, jotka vain hetki sitten olivat lapsen päässä. Ajatukset muotoillaan kynän avulla näkyviksi ja jaettaviksi. 

Sama pätee teknologiaan. Teknologia ei ole itsessään mikään lopputulos. Se on työkalu, jonka avulla ajatukset, luovuus ja innostus voivat saada konkreettisen muodon.

Kaikista ei tarvitse tulla koodaajia. Mutta hyvinkin yksinkertaisen robotin rakentamisesta voi saada suuren onnistumisen tunteen, joka riemastuttaa, ihastuttaa ja tuo lisää ymmärrystä siitä, millaista murrosta ympäröivä maailmamme juuri tällä hetkellä käy läpi. Ja kun puhutaan maailman ymmärtämisestä ja todellisuuden hahmottamisesta, ei ihmiselle ole mitään haittaa siitä, että taskusta löytyy mahdollisimman paljon työkaluja valtavaa tehtävää varten. 

P.S Kirjoittaja tutustui arduino-robotiikkaan ensimmäisen kerran helmikuussa 2015. Ohjelmoinnin perusperiaatteita ja ajattelukykyä voi treenata esimerkiksi ohjaamalla robottia Lightbot-pelissä. Kokeile tästä



09.07.2015 — by Heini Karppinen

Taidetta ja koodia

In Categories: Suomeksi

”Lähetään kokeilee sillä lailla, et avatkaa Processing!” kannustaa Otso Sorvettula luokallista lukiolaisia Lauttasaaren yhteiskoulussa. Tämän Mehackitin kurssin teemana on koodauksen ja luovan, visuaalisen taiteen yhdistäminen. Sorvettula on kurssin ohjaaja ja vastaa Mehackitin kursseista.

”Hei, mä säädin jotain, ja nyt mä en saa tota enää auki”, ihmettelee yksi oppilaista. Homma saadaan parilla klikkauksella jälleen etenemään. "Koittakaa saada aikaan esimerkiksi jotain tällaista!”, Otso nappaa liidun käteensä ja piirtää alkajaisiksi kuvan. Taulusta tuijottaa hetkessä neliöpäinen robottinaama, silmät ja suu. Harjoitus opettaa ohjelmoimaan haluttuja muotoja x- ja y-koordinaatistoon. Moni oivaltaa, että tässä ollaan nyt todella soveltamassa geometriassa opittuja asiota. 

Ensimmäinen tehtävänanto liitutaululla

Alussa muotojen kokoa ja värejä säädetään. ”Komennolla ’fill(R,G,B)’ eli Red - Green - Blue voitte säätää värit sellaisiksi kuin haluatte. Jokainen väri voi saada arvoja välillä 0-255. Kuka osaa siis sanoa, mikä väri tästä tulisi?” Otso kirjoittaa tauluun ”fill(0,255,0)”. Kaikki hoksaavat, että on kyse vihreästä. ”Osaatteko arvata, mitä tapahtuu, jos lisätään koodiin vielä yksi parametri lisää näin ’fill(0,255,0,50)’? Viimeinen arvo määrittelee värin läpinäkyvyyden, eli tästä tulisi aika läpikuultava vihreä."

Tämän vihreän, läpikuultavan robottinaaman piirtäminen on kuitenkin nopeampaa kenelle tahansa käsin, joten ohjelmoinnin hyödyt tulevat esiin vasta tekemällä komennoista hieman monimutkaisempia. Random-komennolla saa esimerkiksi silmien koon vaihtelemaan satunnaisesti suuresta keskisuureen tai värit muuttumaan. ”Mut makeeta tästä tulee sitten, kun laitetaan nämä kuvat liikkumaan”, Otso lupailee. Nyt alkaa mielessä jo vilistä ideoita, joita olisi kiva lähteä kokeilemaan. Käy myös mielessä, kuinka monimutkaista esimerkiksi animaation tekeminen voisikaan olla.

Ohjelmointikurssit koetaan hyödyllisenä omaa uraa ajatellen

Tauolla yksi tyttö vetää opettajaa hihasta ja kysyy, olisiko Mehackitin ohjelmointikurssilla vielä tilaa. ”Täyttä on, kaikki 20 konetta on käytössä, mutta tule seuraavalle kurssille!”  Tyttö kertoo kuulleensa veljeltään koodauksen olevan hauskaa. ”Isobroidi kertoi, että koodauksen kautta tapaa paljon uusia ihmisiä, pääsee mukaan hauskoihin juttuihin…!” Tyttö haluaa ehdottomasti olla osa tätä uutta mahdollisuuksien maailmaa, ja lukion ohjelmointikurssin kautta pääsee helposti kärryille perusasioista. ”Menen ideasta ideaan, niitä tulee koko ajan lisää”, hän toteaa. Hän on kiinnostunut kansainvälisestä liiketaloudesta ja kokee, että ohjelmoinnin ymmärtäminen on senkin kannalta tärkeää.

Opettaja Jarkko Sievi vahvistaa, että lukiolaiset valitsevat ohjelmointikursseja tulevaa työuraansa silmällä pitäen, mikä ei ole samalla tavalla näkynyt aiemmin. ”Yksi opiskelija kertoi veljensä luvanneen hänelle kesätöitä, jos hän ottaisi lukiossa ohjelmointikurssin. Se taisi olla aika motivoivaa.”

20 vuotta tietotekniikan ja ohjelmoinnin kursseja opettaneena hän on myös huomannut, että kurssille on alkanut ilmoittautua enemmän tyttöjä kuin ennen. Syyksi opettaja arvelee muun muassa sen, että on tullut “lindaliukkaita” ja muita naispuolisia esikuvia. Kurssien markkinointitapa ja hyvä tekemisen meininki luovat toki pöhinää ja kiinnostusta lukiolaisten mielissä. Ohjelmointi alkaa demokratisoitua, avautua myös laajemman piirin itseilmaisun välineeksi. Kuluttajathan ovat jo ottaneet päätelaitteet haltuun ja teknologia on vallannut kotimme.

Ohjelmointi on hauskinta, kun pääsee luomaan omaa projektia käytännössä 

Alkeiskurssilla erot lukiolaisten kokemustasossa tulevat jo esiin, mutta Mehackitin kurssi on silti tarkoitettu kaikille. Nopeimmat voivat edetä materiaalia itsenäisesti eteenpäin ja saavat  henkilökohtaista apua sitä tarvitessaan. Tämä kurssi on suunniteltu niin, että jokaisen kiinnostus pidetään yllä, eikä yhtä ja samaa jäädä kovin pitkäksi aikaa kertaamaan. ”Me osoitetaan, että ohjelmointi on hauskaa ja mennään heti käytännönläheisesti kokeilemaan. Onhan mottommekin 'creative technology for everyone’!” Otso toteaa. Ja hauskaa näyttää myös olleen, mistä osoituksena upeat työt taidegalleriassa muutaman tunnin koodausopintojen jälkeen.

 

Nuorissa on valtavasti potentiaalia jo senkin takia, että he ovat kasvaneet ja viettäneet arkensa älypuhelimia hyödyntäen. Silloinhan pullonkaula ei ole alun ideointipäässä, kun ideoita pulpahtelee tuon tuosta ja niiden kestävyyttä testataan kaveriporukan keskuudessa nopeasti. Ohjelmointiajattelun tullessa kouluun uuden opetussuunnitelman myötä syksyllä 2016 alkaa ideoiden vieminen toteutusasteellekin olla helpompaa. 


Lukioikäisen tytön näkökulmasta teknologisia juttuja ei suunnata heille

Neljännen kurssikerran jälkeen palasin kouluun ja kävin juttelemassa kurssilla olleiden 16-17-vuotiaiden tyttöjen kanssa heidän kokemuksistaan. He kaikki olivat kurssilla siksi, että uskovat teknologiaosaamisesta olevan heille hyötyä tulevaisuuden työelämässä.

Tulevaisuuden työelämää on aina pyritty ennakoimaan, ja joidenkin tutkimusten mukaan lähes joka toisen nykyisistä työpaikoista arvellaan olevan uhattuna teknologisten läpimurtojen ja automatisaation edessä. Työpaikkarappusten yläpäähän on kuitenkin aina luotu uusia sitä mukaa, kun niitä häviää alhaalta. Uusien työpaikkojen luominen, kuten mikä tahansa muutos, ei ole kivuton.

Kun kysyin, miten näille tytöille puhutaan teknologiaan liittyvistä asioista esim. mediassa, oli kokemus, ettei mitenkään. “Meidät jätetään ulkopuolelle. Sitä ei vaan ole. On myös vaikea löytää netistä tähän liittyvää.” Tämän kuuleminen tietenkin pysäyttää. Matkaa on vielä siihen, että perustason digitaidot ovat tasapuolisemmin kaikkien hyödynnettävissä.

Me Mehackitillä haluamme, että jokainen nuori saa mahdollisuuden nähdä teknologian välineenä itseilmaisuun, luovuuteen ja asioiden muuttamiseen. Teknologia on ja tulee olemaan olennainen osa työelämää ja meitä ympäröivää maailmaa tulevaisuudessa. Kaikkien ei tarvitse hullaantua teknologiaan, mutta kaikille tulisi tarjota siihen mahdollisuus.


P.S. 

Heini Karppinen osallistui lukiolaisten kanssa koodaustunnille Lauttasaaren yhteiskoulussa. Tämä oli osa hänen perehtymistään uusiin työtehtäviin Mehackitillä. Heini on aiemmin mm. tutkinut tulevaisuuden kuluttajatrendejä ja nuoria sekä auttanut organisaatioita ennakoinnissa ja liiketoiminnan kehittämisessä. Koulutukseltaan hän on kasvatustieteen maisteri Helsingin Yliopistosta, ja sanoo kulkeneensa urapolullaan aina kohti uteliaisuutta herättäviä asioita.

Alla on video juttelutuokiosta neljän lukiolaisen kanssa!



08.13.2015 — by Henrietta

Looking for some new talent!

In Categories: In English



Here, kitty kitty.. 


Product development & Design 

We're seeking for someone to lead the product development team and guide the seek of new methods in teaching (programming).  
Our amazing product designers make our curriculum and test new ideas, design workshops and iterate according to demand. A lot of hypotheses to address and challenge.
Awesome events and a chance to implement your findings and your ideas into reality. 

We're looking for someone with:
  • Basic skills and interest in programming (university course completed/mooc)
  • Experience with art 
  • Design thinking 
  • The ability to describe central concepts of programming in a fun way  
  • Make and conduct exciting examples and tasks related to programming!!
  • Joie de Vivre
You  ..
  • You have programmed some graphics or sound for your own pass-time
  • You feel programming as a creative channel 
  • You are following other creators channels 
  • Multimedia - art intrigues you
  • You have worked with children/youth 
  • You take interest in pedagogy and see it's importance
We want someone with a lot of courage and curiosity to change the way young people see the world, and to join us as a core team member! 

Oh yes and we will pay you! <3 (and love you) 

Full-time, Helsinki.
In your application, teach us a lesson in programming.
For example: describe a fun programming lesson for 45min. Level:beginner. Age: 14.  

shoot us a mail jobs (at) mehackit.org by the 14th of Sept!







Producer Sept - Nov 

We have an amazing hackathon coming along with 100+ attendees over several days in November. It includes long hours, lots of cables, coders, making epic stuff.. and we want you to make it magical! 
We're looking for an event manager / producer to co-ordinate the event between location, sponsors, attendees, media, coaches, etc. (A hustler! With mad email skills!) 
You can create a great atmosphere on site (you know the garden lights we need) and great publicity online from scratch. You know how to reach a target group defined. You're comfortable with Indesign and other tools to help you in marketing and design (or willing to take a crash course). You're energetic and don't mind chaos or fast moves! 

~ 16 hrs / 2 days a week, Helsinki
Describe shortly (max. A4 font 14+ what your strengths are as a producer and how you would make it a great youth event!)

shoot us a mail jobs (at) mehackit.org by the 1st of Sept! 



08.06.2015 — by Charlotta

Back to School - How to make that Internet work for your this semester!

In Categories: In English

Hi y’all hope you had a great summer!

School’s about to start here in Finland and the beginning of the school year is a great time to update our study practices, adding a bit of world wide web! Read on to find out three fun ideas to make learning just a little bit more fun!


1) Every note neatly in an Evernote

... And try saying that five times fast. This is a great moment to review our note taking habits. If you are as disorganised as I am, you must have a million crumbled pieces of paper, full of indecipherable notes in your back bag!

Maybe it’s time for an intervention! Tools like Evernote are a great way to stay organised and record your insights. Categorize your lecture notes into their own notebooks and tags and add links, photos or even share your stuff with friends. All cloud, on all devices!

Protip: If you prefer good ol’ pen and paper note taking during class, snap a photo of your notes and upload them to Evernote. Easy-peasy!


2) Get lost on Twitter ... in the name of education!

What’s in common for most of the world’s brainiacs? They are on Twitter! Whether it’s Greek philosophy, Scandinavian ecology or algebra, Twitter is full of informative handles and fascinating discussions. How about your organise your subjects into Twitter lists and add relevant

If you find traditional note taking dull, there’s nothing stopping you from tweeting your notes from the class, using a repeatable hashtagging system


3) Get addicted to learning languages -  this really works!

Have you tried Duolingo yet? It’s the super popular language learning app where you get addicted to learning new words. Competing against friends or strangers just adds to the thrill of this app. Take your French homework to the next level!

What techy ways are you planning take up this fall? Follow Mehackit on FB, Insta and Twitter and tell us how your semester is going!


06.25.2015 — by Charlotta

3D Printing: Print Your Own Spare Parts, Food, or even a Heart!

In Categories: In English


In part 1 of this blogpost, we were getting the hang of what is 3D printing. Now, let’s dive deeper into 3D printing with Ashish Mohite, a Mehackit workshop coach and a Design Researcher at Aalto ADD Lab, a 3D printing facility in Espoo, Finland.

So, we’ve learned that 3D Printing is going to create a revolution. How so?


3D Printing simply means adding material in layers to construct an object. So you make things by building an object layer by layer, instead of carving it out of a bigger chunk.

We normally think of plastics, but these materials can also be metals, like titanium, silver, or gold, ceramic, or even organic (like chocolate, medicine, bone, or liver).

For example, organic material like food can already be printed. What’s more, I strongly believe organ printing will disrupt the medicine industry.

But it must be so expensive? When will this stuff happen for reals?


Soon! There are many patents around this sector that are about to expire and bring the tech closer to us. I imagine 3D printers will become commonplace within a few years.  

I mentioned organ printing, so let’s give a few examples. There’s a startup (Epibone) that uses patients’ own stem cells to 3D print bones - these guys will be in production in 2016! More difficult organs, like a heart or a liver, will be 3D printed by 2025, I believe.

And soon we’ll all be printing away everything we need?


Yes, I believe production of goods will become localised in a few industries like spare part productions. But for the production to become substantially localised, policies like Creative Commons have to be introduced into part production.

This sounds like a dream come true.. are there any problems related to 3D Printing, like environmental issues for example?


The biggest source of material for 3D Printing currently is petrochemicals, so yes, there are some concerns. The 3D Printing industry is addressing this issue by recycling materials, and inventing new types of bio-based materials. Lot of research is currently underway in developing new types of environmentally friendly materials.

Ashish, please recommend a 3D Printing media that we could follow?


The one blog which I personally follow is 3ders

Thanks Ashish! Get ready for the revolution and try out 3D Printing in your local Fablab, library or pop-up 3D Printing labs!

Image from Aalto ADDLab Facebook